Tässä pro gradu –tutkielmassa estimoidaan alkoholin kysynnän hinta- ja menojoustot Suomessa vuosina 2001-2015. Alkoholin kysyntää tarkastellaan jaoteltuna sekä vähittäismyyntiin ja anniskeluun että eri juomaryhmiin. Kysynnän hinta- ja menojoustot estimoidaan Deatonin & Muellbauerin (1980a) Almost Ideal Demand System (AIDS) –mallin avulla. Tutkimuksessa huomioidaan mallin muuttujien epästationaarisuus testaamalla sekä epästationaarisuutta että yhteisintegraatiota. Testien perusteella kaikki tutkimuksen mallit voidaan todeta yhteisintegroituneiksi, jolloin alkoholin kysyntää kuvataan pitkän aikavälin tasapainoyhtälöllä ja lyhyen aikavälin virheenkorjausmallilla. Tutkimuksessa saadaan esimerkiksi vähittäismyynnin ja anniskelun summasta muodostetun kulutuksen mallissa mietojen alkoholijuomien pitkän aikavälin hintajoustoksi -0,40, viinin hintajoustoksi -1,06 ja väkevien alkoholijuomien hintajoustoksi -0,72. Koko vähittäismyynnin pitkän aikavälin hintajoustoksi saadaan -0,16 ja koko anniskelun hintajoustoksi -0,22. Hintajoustot ovat mietojen osalta hyvin samansuuntaisia kuin aiemmissa Suomessa tehdyissä tutkimuksissa, kun taas viinin ja väkevien osalta joustoestimaatit eroavat aiemmista tutkimuksista. Tutkimuksen joustoestimaattien perusteella arvioidaan mahdollisen anniskelun arvonlisäveron alennuksen vaikutusta alkoholin kulutukseen sekä tulevan alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutusta oluen ja erityisesti vahvan oluen kysyntään. Molempien vaikutus kulutukseen todetaan tutkimuksen joustoestimaattien perusteella pieneksi.