Tämän puheviestinnän maisterintutkielman tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa siitä, miten ja mihin tarkoitukseen suomalainen kansalaisjärjestö käyttää Facebookia. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimustavoitetta lähestyttiin analysoimalla, millaisia vuorovaikutuksen funktioita löytyi kansalaisjärjestön julkiselta Facebook-sivulta ja suljetusta ryhmästä sekä sitä, miten niistä löydetyt tulokset erosivat toisistaan. Tutkimuskohteena oli suomalainen kansalaisjärjestö, jonka jäseninä on kaikenikäisiä suomalaisia.

Julkisen sivun viestien avulla kansalaisjärjestö pyrki yleisimmin saamaan ihmisiä toimimaan järjestön hyväksi. Viestien yleisin tavoite oli saada seuraajat ostamaan järjestön myymä tuote. Julkisen sivun kommenteissa puolestaan mielipiteen vaihtaminen korostui selvästi, mielipiteitä jaettiin aina enemmän kuin pyydettiin. Suljetun ryhmän puolella niin viesteissä kuin kommenteissakin vaihdettiin yleisimmin informaatiota. Julkisella sivulla ja suljetulla ryhmällä vaikuttikin olevan hyvin erilaiset funktiot kansalaisjärjestön viestinnässä.

Tulosten perusteella kansalaisjärjestön Facebookin käyttö ei vaikuta kovinkaan strategiselta, vaikka pääasiassa julkisella sivulla julkaistuilla viesteillä pyrittiin saamaan ihmisiä toimimaan järjestön hyväksi, mikä on positiivista. Kansalaisjärjestö ei kuitenkaan julkaise viestejä julkisella sivulla säännöllisesti, eikä jaa informaatiota omasta toiminnastaan. Informaatiota kyllä vaihdetaan paljon suljetun ryhmän puolella, mutta julkisella sivulla sitä ei esiinny. Viestintä Facebookissa ei ole kovinkaan vuorovaikutteista, sillä kansalaisjärjestö ei reagoi julkisella sivulla seuraajiensa kommentteihin, eikä pyri aktiivisesti vuorovaikutukseen seuraajien kanssa.

Tämän tutkimuksen tulokset antavat uutta tietoa siitä, miten suomalainen kansalaisjärjestö käyttää Facebookia. Tulosten avulla on mahdollista kehittää kansalaisjärjestöjen Facebookin käyttöä entistä strategisempaan ja vuorovaikutteisempaan suuntaan. Tulevaisuudessa olisi tärkeää saada lisää tutkimustietoa niin suomalaisten kuin kansainvälistenkin järjestöjen sosiaalisen median käytöstä, sillä palvelut kehittyvät ja muuttuvat todella nopeasti, joten myös tutkimustieto vanhenee lyhyessä ajassa.