Tässä artikkelissa tarkastellaan kansalaiskasvatukseen kytketyn yrittäjyyskasvatuksen uusliberalistisia tendenssejä ordoliberalismin perinteen näkökulmasta, ja etenkin sen erään keskeisimmän edustajan Wilhelm Röpken ajatuksista käsin. Artikkeli on luonteeltaan pääasiallisesti käsitteellis-teoreettinen katsaus yrittäjyys- ja kansalaiskasvatuksen ordoliberalistisiin tendensseihin, mutta aineistona hyödynnetään myös yrittäjyys- ja kansalaiskasvatusta koskevia koulutuspoliittisia dokumentteja ja politiikkaohjelmia. Artikkelissa ei pyritä esittämään, että suomalaisessa koulutuspolitiikassa 2000-luvulla olisi eksaktisti kyse ordoliberalismista. Ordoliberalismia lähestytään ja hyödynnetään pikemminkin historiallisena paradigmana, josta käsin kyetään artikuloimaan keskeinen ulottuvuus yrittäjyys- ja kansalaiskasvatusta koskevaan kriittiseen keskusteluun ja tutkimukseen.