Tutkielmassa tarkastellaan, miten ja millaista kuvaa metaforat rakentavat yliopistosta, sivistyksestä ja korkeakoulutuksen tehtävistä yliopistolakiuudistusta koskevassa keskustelussa, jota on käyty ennen lain voimaantuloa. Vuonna 2010 voimaan tullut yliopistolaki ja korkeakoulututkinnon uudistus Suomessa ovat osa laajempaa eurooppalaista korkeakoulupoliittista uudistusta. Tutkimusaineisto koostuu yliopistojen rehtorien puheista, eduskunnan lähetekeskustelusta sekä opiskelijatoiminnan teksteistä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään Norman Fairclough'n kriittisen diskurssianalyysin mallia, jossa kielenkäyttö käsitetään kontekstisidonnaisena sosiaalisena toimintana. Tarkentavana viitekehyksenä ja metafora-analyysin työkaluna diskursiivisten ulottuvuuksien hahmottamisessa hyödynnetään George Lakoffin ja Mark Johnsonin luomaa kognitiivista metaforateoriaa. Se korostaa metaforaa arkiajattelun välineenä ja käsitejärjestelmän ilmiönä, joka perustuu ihmisen kulttuuriseen ja keholliseen kokemukseen. Tulokset tukevat lähtöoletuksia siitä, että lähetekeskustelussa ja rehtorien puheissa yliopisto näyttäytyy ensisijaisesti hallinnollis-taloudellisena laitoksena, johon viitataan metonymisesti sekä myös personifikaation kautta. Metaforilla luodaan kuvaa yliopistosta ja akateemisesta maailmasta kilpailuna ja taloudellisen menestyksen tuottajana ja rakennetaan kilpailukyvyn diskurssia. Toiseksi lähetekeskustelun metaforiikassa rakentuu myös sivistysyliopistoa puolustavaa diskurssia, joka kytkeytyy humboldtilaisen sivistysyliopiston ideaan. Opiskelijatoiminnan tekstien metaforat rakentavat yliopistokamppailua sekä näkemystä tiedosta jaettavana resurssina ja järjestäytymisen välineenä. Teksteissä rakentuu kilpailukyvyn diskurssin vastadiskurssi. Tuloksista käy ilmi, kuinka koulutuksen metaforinen rakentaminen talouteen ja markkinoihin liittyvin käsittein on yhteydessä yhteiskunnallisiin ja koulutuspoliittisiin toimenpiteisiin.