Tutkimuksemme käsittelee isyyskulttuuria ja sen mahdollista muutosta lasten kuvakirjoissa vuosina 1980 ja 2009. Tarkoituksena on verrata isyyskulttuurin muutoksen teoriaa kuvakirjoissa esiintyviin ilmiöihin, kuten isyyskuviin ja maskuliinisuuksien piirteisiin. Tutkimus nostaa esille isyyden moninaisuuden ja kiinnittää huomiota itsestäänselvyyksiin, joita yhteiskuntamme ylläpitää isyydestä.

Tutkimuksemme on laadullista tutkimusta, jossa tulkinnanvarainen havainnointi ja tutkijoiden henkilökohtaiset näkemykset korostuvat. Valitsimme Tampereen lastenkirjainstituutin Vuoden kirjat -luetteloista yhteensä kymmenen lasten kuvakirjaa, joita analysoimme perusteellisesti tyypitellen isähahmot kahdeksaan eri kategoriaan. Tämän avulla jaottelimme kuvakirjojen väliset erot ja yhtäläisyydet vuosien mukaan. Lähestyimme aineistoa teorialähtöisesti eli vertasimme isyyskulttuurin muutosteoriaa kuvakirjoissa esiintyvään isyyteen lastenkirjallisuuden kontekstissa. Käsittelimme tutkimuksemme aineistoa hyö- dyntäen sisällönanalyysia ja visuaalista analyysiä.

Tulokset tukivat isyyskulttuurin muutoksen teoriaa, sillä isyyskulttuurin muutosta voidaan luonnehtia vanhojen ja uusien isyyden mallien muokkaantumiseksi yhteen. Perinteiset mallit linkittyvät vanhojen kanssa yhteen täydentyen ja kasvaen vastaamaan yhteiskunnasssa vallitsevia ideologioita. Uudenlainen isyys onkin hyvin monitulkintainen ja laaja-alainen käsite, johon mahtuu monenlaisia isyyden ja maskuliinisuuden malleja.