Bloggaaminen on ollut tasaisesti nousussa oleva trendi sosiaalisessa mediassa 1990-luvun lopulta alkaen. Sosiaalisesta mediasta löytyy monenlaisia blogeja eri aiheista ja eri aloilta. Uusi järjestöjen blogilaji ilmestyi 2000-luvun alussa, nimittäin museoblogi. Museoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä, ja samalla museot muuttuivat enemmän yleisösuuntautuneiksi ja avoimiksi uusille viestintämahdollisuuksille. Bloggaaminen on uusi tapa lisätä museoiden läsnäoloa sosiaalisessa mediassa, kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa kävijöiden kanssa sekä markkinoida palvelujaan.

Tämä tutkimus analysoi neljäkymmentäkuusi suomalaista museoblogia korostamalla niiden rakennetta ja ominaisuuksia viestintävälineinä. Ensimmäiset museoblogit Suomessa ilmestyivät vuonna 2008 ja niiden määrä kasvoi jatkuvasti. Vuonna 2014 suomalaisia museoblogeja oli jo neljäkymmentäkuusi. Sisällönanalyysin avulla tutkimus katsoo syvemmälle suomalaisessa museoblogosfäärissä ja pyrkii vastaamaan kysymyksiin, mitä, miten ja miksi suomalaiset museot bloggaavat. Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa analysoidaan suomalaisia museoblogeja ja tarjotaan kokonaiskuva blogien yleisistä ominaisuuksista, tavoitteista ja mahdollisista vaikutuksista museoissa ja yhteiskunnassa. Lisäksi tutkimus selittää, miten museot käyttävät blogeja ja mihin tarkoitukseen, sekä mahdollista vuorovaikutusta museoyleisön kanssa. Toinen osa koostuu kyselystä, joka lähetettiin niille museoille, joilla on blogi. Kyselyn tarkoituksena on täydentää blogien analyysia.

Yleensä museot aloittavat bloggaamisen, jotta ne voivat dokumentoida ja esitellä toimintaansa yleisölle. Jotkut museot avaavat väliaikaisia blogeja seuraamaan hanketta tai näyttelyn rakentamisen prosessia. Kuitenkin useimmat blogit ovat pysyviä ja niitä päivitetään säännöllisesti. Viestintäkanavien lisäksi, museoiden blogit tarjoavat henkilökohtaisia ääniä instituutiolle tuomalla sen lähemmäs yleisöä. Kuitenkin, kun on kyse vuorovaikutuksesta yleisön kanssa, museoiden blogit ovat edelleen pääosin yksisuuntaisia viestintäkanavia, koska kommenttien määrä pysyy alhaisena, vaikka blogeilla on huomattava määrä lukijoita. Lukijoiden ja museoiden vuorovaikutuksessa myönteinen puoli on kommenttien kohtelias ja konstruktiivinen luonne. Tutkimus on tarkoitettu kulttuurininstituutioille, joilla on kiinnostus sosiaalisen mediaan ja jotka suunnittelevat käyttävänsä blogeja sekä ihmisille, joita kiinnostaa, miten kulttuuri-instituutiot käyttävät blogipalveluja.