Lisääntymissysteemiltään gynodieekkisissa kasvipopulaatioissa on tavallisesti sukupuoleltaan kahdenlaisia yksilöitä, puhtaasti emikukkaisia kasveja sekä kaksineuvoisia kukkia tuottavia kasveja. Nämä eri sukupuolet eroavat toisistaan geneettisten, morfologisten ja fysiologisten piirteiden suhteen. Lisääntymissysteemi vaikuttaa myös yksilöiden resurssiallokointitapaan sekä siihen miten ja missä suhteessa gynodieekkisten populaatioiden yksilöt osallistuvat geenien siirtämiseen jälkeläisilleen. Emikasvit osallistuvat jälkeläistuotantoon siemenaiheita tuottamalla ja kaksineuvoiset kasvit siemenaiheita sekä siitepölyä tuottamalla. Edellä mainitut sukupuolisidonnaisten erojen vaikutukset voivat heijastua myös yksilöiden resistenssiin. Esimerkiksi enemmän lisääntymiseen panostava sukupuoli saattaa olla alttiimpi patogeeneille, sillä on mahdollista ettei kasvi kykene allokoimaan resursseja lisääntymisen ohella samanaikaisesti resistenssin ylläpitämiseen. Mikäli gynodieekkisen populaation emikasvien ja kaksineuvoisten kasvien kyvyssä ylläpitää resistenssiä on sukupuolisidonnaisista ominaisuuksista johtuvia eroja, voi tämä edelleen vaikuttaa kuolleisuuden tai heikentyneen jälkeläistuotannon kautta kasvipopulaation geneettiseen rakenteeseen ja populaation sukupuolijakaumaan. Seuraukset voivat heijastua takaisin lajin lisääntymissysteemin evoluutioon sekä vaikuttaa kasvin ja muun ympäristön välisiin ekologisiin vuorovaikutussuhteisiin. Tässä työssä tutkittiin kasvihuonekokeen avulla sitä, vaihteleeko gynodieekin metsäkurjenpolven (Gerianium sylvaticum) patogeeniresistenssi yksilön sukupuolen mukaan eli eroaako emikasvien, välimuotojen tai kaksineuvoisten kasvien alttius kurjenpolvenhärmälle (Podosphaera fugax). Tutkimuksessa havaittiin, että välimuotojen ja kaksineuvoisten välillä oli kokoeroja, jotka eivät kuitenkaan vaikuttaneet sukupuolten härmäinfektionlaajuuteen. Kvalitatiivisessa tai kvantitatiivisessa resistenssissä ei havaittu sukupuolisidonnaisia eroja. Tutkimuksen perusteella gynodieekkiseen lisääntymissysteemiin kuuluvat sukupuolisidonnaiset erot eivät ainakaan metsäkurjenpolvella vaikuta sukupuolten infektioalttiuteen.