Tässä tutkimuksessa selvitettiin kehityksellisen lukivaikeuden ilmenemistä ja sitä, onko kotiympäristötekijöillä (lasten lukemisen harrastuneisuus, vanhempien lukeminen lapsille, vanhemmat opettavat lapsia lukemaan liittyvissä asioissa, kotitehtävien tarkastaminen ja kotitehtäviin käytetty aika) mahdollisesti yhteyttä lukivaikeuden profiiliin statukseen. Tut-kimuksessa selvitettiin myös sukupuolten välisiä eroja lukivaikeus ryhmiin jakautumisessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa myöhään ilmenevästä, kompensoituvasta ja pysyvästä lukivaikeudesta sekä siitä, miten kotiympäristö mahdollisesti vaikuttaa luki-vaikeuden profiiliin muuttumiseen. Tutkimuksen aineistoa kerätty vuosiluokilla 1–4 sekä kuudennella luokalla. Lukemisen sujuvuutta arvioitiin toisella ja kuudennella luokalla. Tutkimuksen aineisto koostui 1458 lapsen (676 tyttöä, 782 poikia) äideille teetetyistä kyselyistä sekä kuudennella luokalla lapsille teetetystä kyselystä. Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Jyväskylän yliopiston Alkuportaat-seurantatutkimusta. Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty vuosina 2008–2013, jolloin lapset olivat alakoulussa. Tutkimusaineistosta havaittiin erilaisia lukivaikeus ryhmiä: kompensoituva lukivaikeus (n=74), myöhään ilmenevä lukivaikeus (n=77), pysyvä lukivaikeus (n=72) ja ei lukivaikeutta (n=1235). Kotiympäristötekijöiden välillä havaittiin ryhmien välillä eroja, mutta erot painottuivat ei lukivaikeuksisten ja muiden ryhmien välille. Kompensoituvan ja myöhään ilmenevän lukivaikeuden ryhmien välillä ei havaittu merkitseviä eroja, mutta pysyvän luki-vaikeuden ryhmä erosi muista lukivaikeusryhmistä vanhempien opettamisen määrässä, ja kotitehtävien tarkastamisessa. Pysyvän lukivaikeuden ryhmän vanhemmat opettivat lapsiaan merkitsevästi enemmän kuin muiden lukivaikeusryhmien vanhemmat. Kompensoituvan lukivaikeuden vanhemmat tarkistivat kotitehtäviä neljännellä luokalla merkitsevästi vähemmän kuin pysyvän lukivaikeuden ryhmän vanhemmat. Kompensoituvan ja myöhään ilmenevän lukivaikeuden havaitseminen oli merkityksellistä, sillä toistaiseksi niitä on tutkittu vähän ja aiemmat tutkimukset on toteutettu paljon pienemmällä aineistolla. Tutkimuksen tulosten perusteella ei voida sanoa, että kotiympäristöntekijöillä olisi selkeä yhteys lukivaikeuden profiiliin.