Kansainvälisten e-aineistojen hakuun on toistaiseksi kirjauduttava, jotta hakuja voi tehdä.

Haku

Pitkään jatkuneen, säännöllisen meditaation harjoittamisen ja meditaatiotilan vaikutus säikähdysreaktioon

QR-koodi

Pitkään jatkuneen, säännöllisen meditaation harjoittamisen ja meditaatiotilan vaikutus säikähdysreaktioon

Tässä tutkimuksessa selvitettiin pitkään jatkuneen, säännöllisen meditaation harjoittamisen pysyviä vaikutuksia ja meditaatiotilan välittömiä vaikutuksia sekä emootioilla säädeltyyn säikähdysreaktioon että säikähdysreaktion voimakkuuteen yleisesti. Tutkimuksessa verrattiin pitkään (ka = 6,7 vuotta) meditaatiota harjoittaneiden (n = 9) ja kontrollitutkittavien (n = 9) säikähdysvasteita emootioilla säädellyssä säikäytyskokeessa. Säikähdysvasteen voimakkuutta mitattiin silmäniskun lihasaktiivisuutta mittaavalla elektromyogrammilla (EMG). Tutkittaville tehtiin emootioilla säädelty säikäytyskoe kahdessa erilaisessa tilanteessa: ensin ns. perustilanteessa ja sen jälkeen meditaation kaltaisessa tilanteessa. Keskeisin tulos oli, että meditaatiota harjoittaneiden säikähdysvasteet olivat molemmissa tilanteissa huomattavasti pienempiä kontrollitutkittaviin verrattuna. Lisäksi säikähdysvasteet pienenivät molemmilla ryhmillä saman verran meditaation kaltaisessa tilanteessa perustilanteeseen verrattuna, mikä johtunee tottumisesta säikäytysääneen ja -kokeeseen. Epäselväksi tutkimuksessa jäivät meditaation harjoittamisen ja meditaatiotilan vaikutukset emootioilla säädeltyyn säikähdysreaktioon, koska säikähdysvasteet eri tunnesisältöisiin kuviin eivät muuttuneet oletetulla tavalla. Pitkään jatkunut, säännöllinen meditaation harjoittaminen näyttää siis vaikuttavan refleksiivistä säikähdysvastetta pienentäen. Käytännössä meditaatioryhmän pienemmät säikähdysvasteet kontrollitutkittaviin verrattuna kertonevat kokeneiden meditoijien rauhallisuudesta ja rentoutuneisuudesta, mikä fysiologisesti näkyy kehon matalampana virittyneisyytenä. Lisäksi meditaatioryhmän pienempiä säikähdysvasteita kontrollitutkittaviin verrattuna voi selittää tarkoituksenmukaisempi tarkkaavuuden säätely. Tulokset vahvistavat aiempia havaintoja, joiden mukaan tietoisuustaitojen harjoittaminen vaikuttaa hyvinvointiin paitsi psykologisten myös fysiologisten säätelymekanismien kautta. Tulokset antavat myös lisää viitteitä tietoisuustaitojen harjoittamisen myönteisistä vaikutuksista mm. stressiin ja ahdistuneisuuteen.

Tallennettuna: