Toiminnallisuus ja toiminnalliset opetusmenetelmät ovat yleisiä termejä tämän päivän pedagogisessa kirjallisuudessa. Vuonna 2016 voimaan astuvissa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) toiminnallisuus ja toiminnalliset työtavat mainitaan kielten opetuksessa käytettävinä opetusmenetelminä. Toiminnallisuutta ei kuitenkaan ole paljoa tutkittu kielenopetuksen kontekstissa eikä termille ole laadittu yksiselitteistä ja kattavaa määritelmää. Tästä syystä on tärkeää selvittää, mitä toiminnallisuus on, miten sitä voidaan hyödyntää opetuksessa ja millaisia toiminnalliset opetusmenetelmät kielten opetuksessa ovat.

Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten alaluokkien englanninopettajat ymmärtävät termin toiminnallisuus ja miten he käyttävät toiminnallisia menetelmiä opetuksessaan. Myös opettajien kokemuksia toiminnallisten menetelmien käytöstä ja niiden vaikutuksista oppimiseen tarkastellaan tutkielmassa. Käytetty aineisto koostuu kolmen englannin oppitunnin observointimuistiinpanoista ja kahden opettajan haastatteluista. Tutkielman aineisto on analysoitu sisällönanalyysiä soveltaen.

Tulosten mukaan opettajat käsittivät toiminnallisuuden melko yleisellä tasolla ja määrittelivät sen tarkoittavan kaikkea, mikä ei edellytä pulpetissa istumista ja työskentelyä kynän ja paperin kanssa. Opettajat käyttivät toiminnallisia menetelmiä melko paljon opetuksessaan, mutta niiden määrä ja luonne vaihtelivat opettajasta riippuen. Opettajat kokivat toiminnallisuuden edistävän oppimista nostamalla motivaatiota ja antamalla onnistumisen kokemuksia myös heikommille oppilaille.

Rajallisuudestaan huolimatta tutkielma esittää näkökulmia toiminnallisten opetusmenetelmien käytöstä alaluokkien englannin opetuksesta sekä tarjoaa tietoa opettajien kokemuksista ja asenteista sitä kohtaan.