Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tuen tarpeet vaikuttavat koko perheen arkeen, ja saattavat kuormittaa vanhempien jaksamista. Vanhemmat voivat esimerkiksi kokea enemmän stressaantumisen tuntemuksia, ja vanhemmuus voi kuluttaa enemmän heidän voimavarojaan. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhempia kuluttavia tekijöitä ovat esimerkiksi perheelle suunnattujen palveluiden pirstaleisuus ja lapsen tarpeisiin vastaaminen.

Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää erityistä tukea tarvitsevien lasten äitien vertaistukikokemuksia ja elämänlaatua. Tutkimme aihetta kolmen tutkimusongelman kautta. Ensimmäisenä tutkimusongelmana oli selvittää, miten tyytyväisiä erityistä tukea tarvitsevien lasten äidit olivat elämänlaatuunsa. Toinen ja kolmas tutkimusongelma liittyivät äitien saamaan vertaistukeen: millaiseen vertaistukeen äidit olivat osallistuneet ja miten tyytyväisiä he olivat saamaansa vertaistukeen. Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus, ja se toteutettiin vuosina 2014–2015. Aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistui 179 äitiä. Aineistoa analysointiin Spearmanin järjestyskorre-laatiolla ja varianssianalyysillä.

Tuloksien mukaan erityistä tukea tarvitsevien lasten äidit olivat tyytyväisiä elämänlaatuunsa. Äitien elämänlaatuun ei vaikuttanut mikään yksittäinen tekijä, vaan monen tekijän yhdysvaikutus. Äitien elämänlaadun kanssa negatiivisesti korreloi perheessä olevien erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä ja lapsen vamman vaikeusaste äidin arvioimana.

Vertaistukimuodoista äidit osallistuivat eniten erilaisiin vertaistuki-iltoihin ja – ryhmiin, verkossa tapahtuvaan vertaistukeen ja viikonlopun kestäville leireille ja kursseille. Äideistä puolet kokivat saavansa tarpeeksi vertaistukea. Äitien saamalla vertaistuella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä äitiin tai lapseen liittyviin muuttujiin. Vertaistuki ei korreloinut muiden muuttujien kanssa.

Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että tutkimukseen osallistuneiden äitien elämänlaatu oli hyvä ja koostui useista eri tekijöistä. Mikään yksittäinen tekijä ei ollut riski äitien huonommalle elämänlaadulle. Tutkimukseen valitut taustatiedot eivät selittäneet mahdollisia riskejä tai suojaavia tekijöitä erityistä tukea tarvitsevien äitien elämänlaadulle. Äitien vertaistukikokemuksia tulisi tutkia enemmän sekä selvittää tarkemmin, millaista vertaistukea äidit tarvitsevat. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan olettaa, että verkkokyselyyn vastanneet olivat hyvinvoivia vanhempia, mikä vähensi perheiden keskinäistä variaatioita.