Tämän proseminaari-työn tarkoitus on tutkia, millaista suomen ja englannin kielen välillä tapahtuvaa koodinvaihtoa suomalaisessa tietokonepelidiskurssissa on sekä selvittää, pitävätkö keskustelijat itse koodinvaihtoa merkityksellisenä ja mitä merkityksiä se keskustelussa saa. Koodinvaihtoa on tutkittu kieliopillisesta, sosiolingvistisestä, kaksikielisyyden ja keskustelunanalyysin näkökulmasta. Tutkimusala on saanut näkyvyyttä viimeisen kymmenen vuoden aikana muun muassa englannin kielen kasvavan aseman kautta. Suomessa koodinvaihtoa on tutkittu monessa eri kontekstissa fan fictionista radioon ja Internetin jalkapallofoorumeihin. Tämä tutkimus tarkastelee koodinvaihtoa kahden äidinkielenään suomea puhuvan nuoren keskustelussa, kun he pelaavat englanninkielistä Final Fantasy -videopeliä. Tutkimus täydentää siten aiempaa tutkimusta koodinvaihdosta suomen kielessä.

Viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin pääasiassa keskustelunanalyysia ja Auerin (1984) kaksikielisyyden teoriaa, jossa koodinvaihdosta puhutaan kontekstualisoinnin keinona. Koodinvaihdolle ei voitu ennalta antaa merkitystä, vaan kielenmuodon vaihto sai tulkintansa kulloisessakin puhetilanteessa. Jos kyseessä oli koodinvaihto, oletettiin että puhuja signaloi puheen kontekstin muutosta. Auerin (1999) mukaan kaikki kielenmuodon vaihto ei ole koodinvaihtoa, joten koodinvaihdon rinnalle nostettiin myös tässä tutkimuksessa lainaamisen ilmiö (engl. language mixing). Tutkimuksen analyysiosiossa yksittäisten sanojen erottelu lainoihin ja koodinvaihtoon osoittautui kuitenkin hankalaksi, niinpä analyysi keskittyi kontekstin vaikutuksen arviointiin. Tästä syystä koodinvaihtoa on pyritty tarkastelemaan keskustelussa ja sen kontekstissa yksittäisten esimerkkien sijaan.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että pelaajat käyttävät englannin kieltä suomen kielen rinnalla yllättävän usein. Englannin kielen käyttö toimi sekä pelaajien omana puhetyylinä että moniäänisyyden kontekstivihjeenä. Käytettävissä olleiden resurssien ja aiheen laajuuden vuoksi kaikkia koodinvaihtoon liittyviä teorioita ei esitelty, ja esiteltyjen esimerkkien määrä oli rajallinen. Koska tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa koodinvaihdosta ja monikielisyydestä Suomessa, lisätutkimusta tarvitaan selvittämään mitä kielimuodon valinta kertoo puhujasta ja siitä millaiseksi hän on tulkinnut kielenkäyttötilanteen eri konteksteissa.