Oppiminen on vahvasti sidoksissa identiteettiin, sillä se voi saada aikaan muutoksen ihmisessä niin ajatuksen, toiminnan kuin tekojenkin tasolla. Vieraan kielen oppimista onkin verrattu uuden identiteetin omaksumiseen, sillä sen myötä oppijan käsitys itsestään muuttuu. Tarkempaa tietoa siitä, miten oppijat kokevat muuttuvansa ja millaisia identiteettejä heillä on kielen oppimisen myötä, löytyy kuitenkin hyvin vähän. Tämän lisäksi suurin osa kielen oppimisen ja identiteetin yhdistävistä tutkimuksista on tehty toisen kielen kontekstissa, jolloin kohderyhmänä ovat pääsääntöisesti olleet maahanmuuttajat, joiden vieraan kielen identiteetin muodostamiseen liittyy kuitenkin hyvin erilaisia prosesseja ja tavoitteita kuin luokkahuonekontekstissa opiskelevien.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia identiteettejä liittyy vieraan kielen oppimiseen aikuisiällä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistui neljä 30-50 – vuotiasta suomalaista vieraan kielen oppijaa Jyväskylän kansalaisopistosta, jotka kertoivat kielen oppimiskokemuksistaan menneisyydessä ja nykyhetkessä sekä kuvailivat tulevaisuuden suunnitelmiaan kielen parissa. Aineisto analysoitiin narratiivisesti, eli oppijoiden kokemuksista koottiin yksilölliset tarinat, jotka kuvasivat heidän identiteettejään.

Tutkimuksen tulosten mukaan kielen opiskelu oli muuttanut oppijoita monella tavalla. Kielitaidon sekä kielen parissa syntyneiden kokemusten kautta jokaiselle oppijalle oli kehittynyt vieraan kielen identiteetti, joka koostui oppijoiden henkilökohtaisesta, työ-, oppija-, sekä kielellisestä identiteetistä. Identiteetit liittyivät vahvasti niihin yhteisöihin, joihin oppijat kokivat tai toivoivat kuuluvansa. Lisääntyneen kielitaitonsa sekä kulttuuritietoutensa myötä merkityksellisin yhteisöistä oli kohdekielisten ryhmä, mutta myös kansalaisopiston merkitys oppimisympäristönä näkyi kieliopinnoissa, sillä kenelläkään oppijoista ei ollut säännöllisiä kontakteja natiiveihin. Aikuisoppijoiden identiteettien muodostumista ennalta auttoi heidän positiivinen suhtautumisensa kielen opiskeluun, motivaatio sekä tulevaisuudensuunnitelmat. Vieras kieli nähtiin vahvasti sijoituksena omaan tulevaisuuteen, etenkin työelämän näkökulmasta katsottuna, mutta myös tärkeänä ja hyödyllisenä harrastuksena. Tutkimuksia vieraan kielen identiteeteistä tarvitaan kuitenkin lisää yksilöllisten muutosprosessien ymmärtämistä sekä opetuksen kehittämistä varten.