Tässä Pro Gradu –tutkielmassa tarkastelen naiskuvia sveitsiläisen kirjailijan, Eveline Haslerin, romaanissa Anna Göldin. Letzte Hexe. Tavoitteeni on saada selville, millaisia rooleja naisilla oli 1700- luvun lopun Sveitsissä, sekä miten patriarkaattinen yhteiskuntajärjestys vaikutti naisten elämään ja mahdollisuuksiin. Teoreettisina viitekehyksinä toimivat ekofeminismi ja noitavainot.

Feminismin tavoite on naisten emansipaatio patriarkaatin vallasta. Feminismi vastustaa naisten syrjintää ja alistamista tavoitteenaan tasa-arvo. Naisten asemaa karakterisoivat ne tavat ja keinot, joilla naiset rajataan ulos poliittisista ja taloudellisista instituutioista. Postmoderni feminismi painottaa eroja, eikä kohtele naisia yhtenä samanlaisena ryhmänä. Postmoderni feminismi siis kritisoi ajatusta naisten yhtäläisestä ja universaalista identiteetistä ja kohtelee sukupuolta relevanttina sosiaalisena kategoriana sosiaaliluokan, iän, etnisyyden jne kanssa.

Ekofeminismi on postmodernin feminismin suuntaus, joka kritisoi patriarkaalista käsitystä naisen ja luonnon yhteydestä, mikä toimii myös naisten asemaa huonontavana näkemyksenä. Ekofeminismi pohjautuu liberaaliin, marxistiseen ja radikaalifeminismiin. Androsentrismiä pidetään luonnon tuhoamisen alkuperäisenä syynä. Historiallisesti maa on nähty hoivaavana äitinä (äiti-maa-metafora), mutta samalla hoivaavalla äidillä on villi ja kontrolloimaton luonne. Ekofeminismille tyypillistä on dualistisen ajattelun kritisointi. Hierarkisen dualismin valossa patriarkaalisen kulttuurin todellisuus rakentuu sukupuolen mukaan. Hierarkisia dualismeja ovat esimerkiksi mies/nainen, tiede/kokemus, päivä/yö. Näistä ensimmäinen yhdistetään positiivisuuteen ja mieheen, jälkimmäinen negatiivisuuteen ja naiseen.

Analyysini pohjalta voi sanoa, että Anna Göldinin aikana naisen subjektius ja toimijuus pyrittiin hävittämään. Naisen asema yhteiskunnan jäsenenä oli hyvin rajoitettu ja pyrkimys murtaa ennalta määrätyt positiot ja roolit tai vaatimus itsemääräämisoikeudesta antoivat kuvan ”vääränlaisesta” naisesta. Myös sosiaaliluokan merkitys oli mitä suurin ja myös sosiaaliluokalla oli suuri vaikutus kirjan päähenkilön kohtaloon.