Erving Goffmanin sosiaalisen stigman teorian kautta on mahdollista tarkastella yksilöiden erilaisia ominaisuuksia, joihin ympäristö liittää poikkeavan merkityksen. Tässä tutkimuksessa stigma-attribuutin muodostaa ADHD ja tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat ADHD:n muodostumisen attribuutista sosiaaliseksi stigmaksi.

Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa Goffmanin sosiaalisen stigman teoria, jota on tarkennettu sosiologisella poikkeavuuteen liittyvällä tarkastelulla. Tutkittavaa aihetta lähestytään maltillisen sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta, sillä stigma ymmärretään sosiaalisesti konstruoituneeksi ilmiöksi.

Tutkimuksen aineiston analyysissa käytettiin fenomenografista menetelmää. Fenomenografiaan päädyttiin, koska tarkoituksena oli toteuttaa aineistolähtöinen tutkimus eikä johtaa luokitteluarunkoa olemassa olevasta teoriasta. Liiallinen olemassa olevan teorian rajaava vaikutus olisi voinut vinouttaa tutkimustuloksia. Empiirinen haastatteluaineisto on kerätty vuonna 2012. Tutkimukseen osallistui vanhempia, joiden lapsella on ADHD.

Tutkimuksen tuloksena tulkitsen, että ADHD:n muodostumiseen attribuutista sosiaaliseksi stigmaksi vaikuttaa ADHD-lapsen koulusta saama negatiivinen palaute ADHD:n käyttäytymisen piirteissä ilmeneviin niin sanottuihin oireisiin liittyen. Yksilön havaitessa ympäristön rakentamat normit ja määritellessään itsensä suhteessa normeihin, mahdollistuu sosiaalisen stigman kehittyminen. Taustalta on mahdollista tulkita yhteiskunnan arvoja ja asenteita, jotka vaikuttavat poikkeavuuden syntymekanismeihin.

Hakusanat: ADHD, sosiaalinen stigma, poikkeavuus, sosiaalinen konstruktionismi, fenomenografia