Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sitä, miten ja missä määrin suomea äidinkielenään puhuvat tutkimuksen osallistujat ymmärtävät vironkielistä kirjoitettua tekstiä. Lähtökielen vaikutusta kielenoppimiseen on tutkittu paljon, mutta lisätietoa kaivataan kuitenkin siitä, miten vastaavuuksista voidaan hyötyä ilman systemaattista opetusta ja kokemusta kohdekielestä.

Tutkielman tutkimuskysymykset käsittelevät sitä, mitkä tekijät edistävät tai toisaalta estävät vironkielisen tekstin ymmärtämistä. Tutkimuksessa selvitellään myös osallistujien käyttämiä ymmärtämisen strategioita sekä sitä, missä määrin vironkielistä tekstiä ymmärrettiin. Tutkimuksen kohteina ovat siis reseptiivinen monikielisyys ja ymmärtämisen strategiat.

Tutkimuksen aineistona on lyhyt vironkielinen teksti, jota 12 sattumanvaraisesti valittua suomenkielistä osallistujaa yritti ymmärtää suomeksi. Aineistonkeruumenetelmänä on ääneenajattelumenetelmä, jonka periaatteiden mukaisesti osallistujat puhuivat ääneen tai kirjoittivat auki niitä ajatuksiaan, jotka auttoivat heitä tekstin ymmärtämisessä. Kerättyä aineistoa analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimuksessa ilmeni, että sekä vironkielisten sanojen läpinäkyvyys että konteksti ovat määräävimpiä tekijöitä, kun suomenpuhujat yrittävät ymmärtää vironkielistä tekstiä. Riskisanat puolestaan johtavat kääntäjiä hyvin usein harhaan. Tutkimuksen osallistujat eivät juurikaan käyttäneet morfologista samankaltaisuutta tai syntaktista analyysiä apunaan, kun he yrittivät ymmärtää vironkielistä tekstiä. Hyvään käännökseen pääseminen edellytti sekä tekstin antamien vihjeiden tunnistamista että näiden vihjeiden tarkastelemista kontekstin ja maailmantiedon valossa.

Tutkimuksen tuloksilla on didaktisia hyödyntämismahdollisuuksia. Suomalaiset vironoppijat hyötyisivät esimerkiksi suomen ja viron välisistä riskisanaluetteloista, jotta riskisanat eivät niin usein johtaisi käännöksiä harhaan. Sanojen läpinäkyvyys ymmärtämistä edistävänä tekijänä oli niin ilmeinen, että oppijoita kannattaa rohkaista tunnistamaan tekstistä tuttuja elementtejä, ja rakentamaan käännöksiään näiden ympärille. Lisäksi vironoppijoille on syytä tähdentää sitä, että omia tulkintojaan vironkielisestä tekstistä kannattaa arvioida oman maailmantiedon tai kontekstin avulla.