Media on edelleen vuonna 2014 vallan vahtikoira: tutkivalla journalismilla on vieläkin mahdollisuus paljastaa vallan väärinkäytöksiä, muun muassa talousrikoksia. Pitkien oikeusprosessien ja talousrikosten monimutkaisuuden takia talousrikosjournalismi on yksi journalismin vaikeimmista lajeista.

Tämän tutkielman tavoitteena on kertoa, millainen tiedonhankintaprosessi on talousrikoksista uutisoiville toimittajille. Teemahaastatteluissa haastattelin talousrikoksista uutisoineita toimittajia: Helsingin Sanomien taloustoimittajaa Tuomo Pietiläistä, Yleisradion oikeustoimittajaa Päivi Happosta, Yleisradiosta Seura-lehteen siirtynytttä tutkivaa toimittajaa Ari Korvolaa, jo eläköitynyttä Turun Sanomien toimittajaa Seppo Sudenniemeä sekä aikanaan Helsingin Sanomien rikos- ja oikeustoimittajina työskennelleitä Harri Nykästä ja Teuvo Arolaista. Jokainen heistä perkasi merkittävän itse uutisoimansa talousrikostapauksen, jota kautta hain tapauksista samankaltaisuuksia.

Tutkielmani tuloksia olivat muun muassa: talousrikosuutisointi todella on haastavaa toimittajalle median murroksen aikana, kun tiedotusvälineet irtisanovat heikon taloudellisen suhdanteen aikana toimittajia. Lisäksi journalistista työprosessia hankaloittavat toimittajaan kohdistuvat vaikuttamisyritykset, toimittajien lainsäädännön heikko tuntemus ja ajan puute kiireisessä toimituksellisessä rytmissä.

Tutkimustulokseni osoittavat, että talousrikosuutisointi on edelleen tärkeää, mutta siihen pitäisi panostaa resursseja nykyistä enemmän.