Masennuksen kognitiivisten teorioiden mukaan kielteiset vinoutumat tiedonkäsittelyn eri tasoilla ovat keskeisiä depressio-oireiden synnyssä ja ylläpidossa. Näistä vinoumista harvemmin tutkittu tulkintavääristymä (interpretative bias) oli tämän tutkimuksen kohteena. Aiemmat tutkimustulokset ovat antaneet viitteitä siitä, että masentuneilla olisi taipumus suosia negatiivista tulkintaa jopa epäselviä ärsykkeitä kohtaan. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, antaisivatko masentuneet epäselville kuville ennemmin kielteisiä kuin neutraaleja tulkintoja, ja miten epäselvyyden aste vaikuttaa reaktioaikoihin. Kaksi ryhmää (dysforinen ja ei-dysforinen) osallistuivat silmänliikekokeeseen, jossa heille näytettiin sisällöltään neutraaleja ja negatiivisia kuvia, jotka vähitellen tarkentuivat sumeasta kirkkaaksi. Jokaisen kuvan kohdalla koehenkilöitä pyydettiin kategorisoimaan kuva joko neutraaliksi tai negatiiviseksi neljässä vaiheessa kuvan kirkastuessa (sumennustasot 1-4). Vastaukset ja reaktioajat mitattiin. Tilastoanalyysit eivät osoittaneet eroa dysforisten ja kontrollien välillä, joten oletus negatiivisen tulkintavääristymän olemassaolosta masennuksessa ei saanut tukea. Tuloksista löytyi kuitenkin molemmissa ryhmissä selkeä reaktioaikojen kasvu negatiivisia kuvia kohtaan sumennustasolla 3, verrattuna muihin sumennustasoihin (sumennuksen ja kuvan valenssin vaikutus reaktioaikaan oli tuolla asteella merkitsevä p>.0001). Tämä tulos saattaa liittyä kielteiseksi koettujen epäselvien ärsykkeiden kognitiiviseen kuormittavuuteen.