Terapeutin ja asiakkaan välisen kehonkielen synkronian on yhä useammassa tutkimuksessa nähty olevan yhteydessä terapeuttiseen allianssiin ja hoidon tuloksellisuuteen. Kehonkielen tasolla esimerkiksi lapsi-vanhempi -suhteessa näkyvä vuorovaikutuskumppaneiden jatkuva mukautuminen toisiinsa voidaan ymmärtää samalla tavalla kehämäisenä kuin dialogisen näkökulman kuvaama vastaamisen kehä. Jokainen ilmaus saa merkityksensä ainoastaan sille annetusta vastauksesta, jolloin dialoginen keskustelu mahdollistaa uusien merkitysten rakentumisen vuorovaikuttajien välillä. Tässä tutkimuksessa nonverbaalista synkroniaa huomioitiin jaetun hymyilyn tasolla, osana dialogisesta näkökulmasta tarkasteltua terapeuttista vastaamista. Yhteisten, jaettujen hymyhetkien taustalla on aiempien teorioiden mukaan nähty olevan tunteensäätelyyn liittyviä funktiota. Dialogia analysoitiin monitoimijaisessa pariterapiatilanteessa asiakkaiden ilmaisemaan pettymykseen liittyen. Kyseessä oli laadullinen tapaustutkimus yhden pariskunnan psykoterapiasta,josta saatua aineistoa analysoitiin Dialogical Methods for Investigations of Happening of Change -menetelmällä dialogisuuden osatekijöiden havaitsemiseksi, sekä jaettuja hymyjä prototyyppisten affektiivisten mikrosekvenssien -teoriaan ja sen esittämiin funktioihin peilaten. Tarkastelun kohteeksi valikoituivat episodit, joissa asiakkaat ilmaisivat pettymystään yhtäältä läsnä olevaa terapeuttia kohtaan, allianssikatkoksen tapaan, sekä toisaalta ei läsnä olevia läheisiään kohtaan. Huomiota haluttiin kiinnittää myös kahden terapeutin yhteiseen työskentelyyn monitoimijaisessa terapiatilanteessa. Tulosten mukaan dialogisuutta osoitettiin sanallisen tason lisäksi nonverbaalisesti, tarjoten kuuntelua ja tunnetason uudelleenmuotoilua. Terapeuttisessa vastaamisessa huomioitiin eroja pettymyksen kohdistuessa läsnä olevaan tai ei läsnä olevaan toiseen. Jaettu hymyily ja eritasoinen osallistuminen siihen nähtiin selvästi osana vastaamista, ja tulokset tukivat osin aiempaa teoriaa hymyhetkien funktioista. Kahden terapeutin nonverbaalisessa vastaamisessa oli havaittavissa selviä eroja, kuten myös synkroniassa eri terapeutti-asiakas -parien välillä. Jatkossa tarvitaan lisätutkimusta liittyen synkronian ja allianssin muodostumisen yhteyteen sekä niiden yhteyttä välittäviin tai muokkaaviin tekijöihin monitoimijaisissa terapiatilanteissa.