Musiikki on yksi kommunikaation keino, jonka avulla voidaan välittää viestejä ja merkityksiä kuulijalle. Musiikin kuulijassa herättämät mielikuvat ovat osa musiikillista kommunikaatiota, jossa säveltäjän ilmaisemat asiat välittyvät teoksen avulla kuulijalle. Musiikista puhuttaessa käytetään yleisesti metaforisia mielikuvia, jotka antavat musiikilliseen kokemukseen erilaisen näkökulman kuin analyyttiset kuvaukset.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia mielikuvia Claude Debussyn pianomusiikki herättää kuulijoissa, ja onko niillä yhteyttä kappaleiden alkuperäisiin otsikoihin, jotka ovat säveltäjän itsensä antamia. Lisäksi tarkasteltiin musiikkianalyysin avulla sitä, onko kappaleiden nuottikuvista löydettävissä mielikuvia selittäviä tekijöitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin teettämällä koehenkilöillä kuuntelukoe, jossa heitä pyydettiin kirjoittamaan mielikuvia Debussyn vesiaiheisen pianomusiikin pohjalta. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyyttisesti jakamalla mielikuvat aineistosta nousseiden teemojen alle.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, etteivät koehenkilöiden mielikuvat kunkin musiikkinäytteen kohdalla olleet sattumanvaraisia vaan niistä löytyi samankaltaisuutta teemojen muodossa. Mielikuvat musiikkinäytteiden välillä olivat kuitenkin erilaisia, mikä johtunee katkelmien musiikillisesta materiaalista. Kaikista kolmesta näytteestä löytyi yksi määrällisesti hallitseva mielikuva, ja kaikki näytteet herättivät myös vesiaiheisia mielikuvia, jotka liittyvät kappaleiden otsikoihin. Musiikkianalyyttisessa tarkastelussa kappaleiden nuottikuvista löytyi melodiaan, harmoniaan, rytmiin ja muotoon liittyviä tekijöitä, jotka saattavat olla syntyneiden mielikuvien takana.

Tutkimus vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksia siitä, että musiikin herättämät mielikuvat eivät ole täysin sattumanvaraisia vaan niistä voidaan löytää yhteisiä piirteitä. Tutkimusta voisi jatkaa tarkastelemalla, onko musiikkikoulutuksella vaikutusta musiikin herättämiin mielikuviin ja tapaan kuvaille musiikkia sanallisesti.