Tutkielmassa käsitellään yhteiskunnallisen äitiyden ilmiötä ja sen toteutumista jyväskyläläisten naisten toiminnassa vuosina 1920–25. Päämääränä on selvittää yhteiskunnallisen auttamisen ja kansallisen puhtauden puolesta toimineiden naisten tekemä työ, miten sitä käytännössä toteutettiin ja millaisena toimijanaiset itse työnsä kokivat. Yhteiskunnallisen äitiyden ilmiössä oli kyse naisten äidillisestä toiminnasta, joka ei enää kohdistunut vain kotiin ja omaan lähipiiriin, vaan myös ympäröivään yhteiskuntaan. Tätä kautta naisten roolia toimijana ei enää rajattu pelkästään kodin piiriin, vaan naiset saivat legitimoidun syyn toimia aktiivisesti osana ympäröivää yhteiskuntaa. Naisilla oli tärkeä rooli nimenomaan kansanvalistustoiminnassa ja yhteiskunnallinen äitiys oli suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä askel kohti sukupuolten välistä tasa-arvoa.