Pro gradu -tutkielmamme keskittyy terapeutin sisäisen dialogiin. Tarkoituksenamme on selvittää, millaisia ääniä terapeutin sisäisessä puheessa on kuultavissa, ja ovatko nämä ristiriidassa keskenään. Tutkimuksemme pohjaa dialogiseen viitekehykseen sekä Roberin sisäisen dialogin tutkimuksiin. Tutkimme terapeutin sisäisiä ääniä jälkihaastattelun (Stimulated Recall Interview) avulla, jossa koehenkilöitä pyydettiin palauttamaan mieleensä istunnon aikaisia ajatuksia näyttämällä heille terapiaistunnosta nauhoitettuja katkelmia. Nimesimme sisäisessä dialogissa havaittavissa olevat äänet ja muodostimme niistä grounded theory -menetelmän avulla hierarkkisen mallin. Ristiriitoja tutkimme poimimalla sisäisestä dialogista katkelmat, joissa äänet eivät tukeneet toisiaan, vaan olivat vastakkaisia keskenään. Tutkimustuloksemme osoittivat, että terapeutin sisäinen dialogi oli hyvin monimuotoista ja äänet esiintyivät vahvasti vuorovaikutuksessa keskenään. Hierarkkisen mallin pääkategorioiksi muodostuivat ammatilliset ja henkilökohtaiset äänet. Lisäksi osoittautui, että äänet olivat ristiriidassa keskenään. Kolme yleisintä ristiriitatyyppiä olivat aktiivisten ja inhibitoristen äänten välinen ristiriita, ammatillisten ja henkilökohtaisten äänten välinen ristiriita sekä kielteisten ja myönteisten äänten välinen ristiriita. Tutkimuksemme valaisee sisäisten äänten monimuotoisuutta ja etenkin henkilökohtaisten äänten merkitystä ammatillisten äänten rinnalla. Tutkimuksemme ansiosta terapeutti voi lisätä tietoisuuttaan äänten monimuotoisuudesta ja ristiriitaisuudesta sekä oppia kiinnittämään huomiota niiden merkitykseen terapiaprosessissa.