Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella reaalipalkkojen suhdannevaihtelua sekä aggregaattipalkkojen vaihtelussa esiintyvän työmarkkinarakenteen muutoksista syntyvän harhan lähteitä ja voimakkuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös eroja eri sukupuolten sekä ammattiasemien palkkojen vaihtelussa.

Reaalipalkkojen suhdannevaihtelun tutkimus on ollut miltei koko viime vuosisadan makrotaloustieteen näkökulmasta kiinnostavaa, sillä makrotaloustieteelliset mallit ovat joutuneet kehittymään selittämään vaihtelevia tutkimustuloksia. Vaikka kirjallisuudessa onkin jo päädytty reaalipalkkojen suhdanteiden mukaiseen vaihteluun sekä rakennemuutoksen tuoman harhan vaihtelun voimakkuutta heikentävään vaikutukseen, on tutkimusaihe kiinnostava.

Suomalaisella aineistolla estimoituja tuloksia voidaan verrata aikaisempaan kirjallisuuteen, ja tarkastella eri maiden erilaisien työmarkkinoiden vaikutusta tuloksiin. Toisaalta reaalipalkkojen suhdannevaihtelun voimakkuuden vaihtelun ymmärtäminen voi myös tukea esimerkiksi poliittista päätöksentekoa, sillä reaalipalkkojen joustavuudella on vaikutusta kilpailukyvyn vaihteluun suhdanteissa.

Estimoitaessa regressiomalleja painotetulla pienimmän neliösumman menetelmällä Tilastokeskuksen hyvin kattavasta yksilötason aineistosta lasketulla aineistolla, huomataan, että reaalipalkkojen vaihtelu on suhdanteiden mukaista sekä koko talouden tasolla että teollisuudessa, muttei palvelualoilla. Vaikka rakennemuutoksesta syntyvässä harhassa havaitaankin olevan eroja eri ammattiasemien ja sukupuolien välillä, ainoat tilastollisesti merkitsevät erot reaalipalkan suhdannevaihtelussa löydetään teollisuuden ulkopuolelta, jossa naisten palkat vaihtelevat heikommin suhdanteiden mukaisesti kuin miesten palkat. Reaalipalkan suhdannevaihtelun erojen tilastollinen merkitsevyys on kuitenkin heikkoa.