Salo Kristiina 2013. Varusmiesten hermo-lihasjärjestelmän muutokset 8 viikkoa kestävän armeijan peruskoulutuskauden aikana talviolosuhteissa. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. Biomekaniikan pro gradu, 70 s.

Tutkimustyön tavoitteena oli tutkia talvella tapahtuvan ja 8 viikkoa kestävän armeijan peruskoulutuskauden vaikutukset hermolihasjärjestelmän toimintaan ja voimantuottokykyyn, vertailla niissä havaittujen muutosten yhteyttä maksimaaliseen hapenottokykyyn (VO2max) sekä arvioida mahdollista ylikuormittumista. Koehenkilöinä oli 24 mieshenkilöä (18–21 vuotiaita). Heidät jaettiin edelleen kolmeen eri kuntoryhmään (G1 hyvä > 46.0 ml/kg/min; G2 keskinkertainen = 40.0 – 45.9 ml/kg/min; G3 alhainen < 39.9 ml/kg/min) perustuen maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) tulokseen, joka mitattiin peruskoulutuskauden alussa.

H-refleksi (Hmax/Mmax) mitattiin levossa ja V–aalto (V/Mmax) maksimaalisen isometrisen plantaarifleksion aikana Soleus -lihaksesta peruskoulutuskaudella 1, 5 ja 8 viikon koh-dalla. Maksimaalinen jalan ojennusvoima (MVC) ja räjähtävä voimantuottokyky mitattiin huippuvoimana (0-500ms) nelipäisestä reisilihaksesta maksimaalisen isometrisen suorituksen aikana jalkapenkkiprässissä samoissa aikapisteissä. Lihasaktiivisuus mitat-tiin jalkapenkkiprässissä EMG signaaleilla ulommasta ja sisemmästä reisilihaksesta. Passiivinen lihasnykäysvaste mitattiin kolmipäisestä pohjelihaksesta. Maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) testattiin ensimmäisen viikon lisäksi myös viikoilla 5 ja 8. Tutkimuksen päälöydöksiä olivat aerobiselta kuntotasoltaan erikuntoisten alokkaiden hermolihasjärjestelmän muuttujissa (H – refleksi ja V – aalto) havaitut erot. Tämä oli havaittavissa erityisesti V – aaltovasteissa, jotka olivat tilastollisesti alhaisemmat huonokuntoisemmalla ryhmällä koko peruskoulutuskauden ajan. H – refleksi oli tilastolli-sesti korkeampi G1 ryhmällä 5 viikon harjoittelun jälkeen verrattuna molempiin G2 ja G3 ryhmiin (G2 -39 % p < 0.01, G3 -32 % p < 0.05). H – refleksi kasvoi merkittävästi vain ryhmän G2 sisällä ja viimeisen 3 harjoitusviikon aikana (38 % p < 0.05). V – aalto oli merkittävästi alhaisempi G3 ryhmällä verrattuna G1 ryhmään peruskoulutuskauden alussa, 5 viikon jälkeen sekä kauden lopussa (-40 % - -57 % p < 0.01 - 0.05). Lihasvoiman muuttujissa (jalan ojennusliikkeen MVC sekä räjähtävän voimantuotto) ei havaittu tilastollisesti merkittäviä muutoksia ryhmien sisällä tai niiden välillä. Passiivinen lihasnykäys osoitti merkittävästi korkeampi arvoja G1 ryhmälle verrattuna G2 ryhmään 5 viikon harjoittelun jälkeen (-28 % p < 0.05). aEMG500 / aEMGmax – suhde osoitti mer-kitseviä löydöksiä G3 ryhmän sisällä harjoitusviikoilla 1 ja 5 (-35 % p < 0.05). Maksi-maalisen hapenottokyvyn (VO2max) arvot kasvoivat kaikissa ryhmissä koko peruskoulu-tuskauden ajan. Tilastollisesti merkittävät VO2max muutokset näkyivät ryhmissä G1 ja G2, mitkä olivat merkittävästi korkeammat verrattuna ryhmään G3 5 viikon jälkeen (G1 -27 % p < 0.01, G2 -20 % p < 0.01) sekä 8 viikon jälkeen (G1 -25 % p < 0.01, G2 -21 % p < 0.01).

Tutkimuksen johtopäätös oli, että hyväkuntoisten alokkaiden huomattavasti paremmat H-refleksivasteet osoittavat heikompaa hermolihasjärjestelmän adaptoitumista niillä, joilla on huonompi aerobinen suorituskyky. Tätä johtopäätöstä tukee myös hyväkuntoisten alokkaiden korkeammat V-aaltovasteet, kun verrattiin niitä heikompikuntoisten vasteisiin kaikilla mittausviikoilla. Heikko sentraalinen aktiivisuus voi yleisesti johtaa suo-rituskyvyn heikkenemiseen ja sen vuoksi jopa sotilaskoulutuksen keskeytyksiin. Tietyn-lainen harjoittelu voi parantaa näitä tuloksia, kun aiemmissa tutkimuksissa on todettu jopa 3-4 viikon voimaharjoittelun osoittavan kasvua hermolihasjärjestelmän vasteissa. Passiivisen lihasnykäyksen tuloksissa ei havaittu huomattavia muutoksia, mikä osoittaa, että lihaksen voimantuotto-ominaisuudet eivät heikentyneet, mutta eivät myöskään ke-hittyneet peruskoulutuskauden aikana. Ylikuormittumisesta ei havaittu merkkejä missään ryhmissä, kun tarkasteltiin voimantuoton ja aerobisen suorituskyvyn tuloksia.

Avainsanat: Aerobinen suorituskyky, hermolihasjärjestelmän väsyminen, ylikuormitus