Tämä tutkielma käsittelee audiovisuaalista kääntämistä ja dubbauskäännöksen tekemistä. Dubbauskääntäminen eroaa esim. tavallisesta kirjan kääntämisestä, sillä dubbauskääntäjä ei voi kääntää dialogin tekstiä sellaisenaan, vaan hänen on otettava huomioon myös ruudulla näkyvä kuva, esim. repliikkien muokkaaminen hahmojen suunliikkeisiin sopiviksi eli synkronointi. Kun dubbauskäännöstä tehdään lapsiyleisölle, on dialogia tarpeen mukaan muokattava lisäksi siten, että lapsikatsojan on helppo seurata ohjelmaa. Synkronoinnin ja kohderyhmän huomioinnin vuoksi kääntäjän täytyy tehdä monia muutoksia dialogiin.

Tämän työn tarkoituksena on kuvata, millaisia muutoksia kääntäjä on tehnyt Pekka Töpöhäntä -animaatioelokuvan dubbauskäännöksessä ruotsista suomeen sekä pohtia, onko näihin muutoksiin vaikuttanut dubbauksen synkronointi tai lapsiyleisön huomioon ottaminen. Tutkimusaineistoni, eli elokuvan dialogi koostuu noin 500 repliikistä, jotka olen litteroinut sekä ruotsiksi että suomeksi. Huolellisesti näitä kahta dialogia vertaillen olen poiminut kääntäjän tekemät muutokset sekä pohtinut syitä niihin. Sain pohdinnoilleni tukea käännöksen tehneen Saara Villan sähköpostihaastattelusta. Keskityin muutoksissa lisäyksiin, poistoihin ja korvauksiin, joissa kääntäjä on ilmaissut kohdan eri tavalla kuin se on ilmaistu lähtökielen dialogissa. Erikseen keskityin lisäksi kääntäjän ratkaisuihin humoristisissa kohdissa. Työssä kuvaillaan ja analysoidaan yhden elokuvan dialogissa tapahtuneita käännösratkaisuja, joten työ on kvalitatiivinen. Suomessa dubbauskääntämistä on tutkittu vain vähän, ja siksi tuloksillani on teoreettista mielenkiintoa.

Repliikkien aikarajoituksen vuoksi lisäyksiä ei juuri ole tehty, mutta poistoja on enemmän, jotta repliikit on saatu sovitettua suunliikkeisiin sekä oikean mittaisiksi. Eniten kääntäjä on tehnyt korvauksia edellä mainituin perustein. Suunliikkeiden synkronointi ja repliikkien keston synkronointi ovat siis vaikuttaneet selvästi käännösmuutoksiin. Kääntäjä on monissa kohdin huomioinut myös lapsiyleisön. Erityisesti tämä käy ilmi nimiin liittyvissä ratkaisuissa sekä sanaleikeissä ja muissa sananvääntelyissä, joita on kohdekielen dialogissa jopa alkuperäistä enemmän.