Suomen peruskouluissa kaloihin liittyvää tietoa opiskellaan alakoulun 5. luokalla ja yläkoulun 7. luokalla, joten nuori saa perustiedon kaloista lapsuusvuosiensa aikana. Lähes kaikki yläkouluikäisistä suomalaisnuorista on joskus kalastanut elämänsä aikana. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten 7.-luokkalaiset oppilaat tunnistavat kalalajeja. Lisäksi pyrin tutkimaan tekijöitä, jotka vaikuttavat tietotason mahdollisiin eroihin oppilaiden välillä. Aineisto kerättiin 12 eri koulusta heti syyslukukauden alussa. Koulut sijaitsivat kolmessa eri maakunnassa. Kussakin maakunnassa oli neljä koulua siten, että jokaiseen maakuntaan sisältyi kaksi kaupunki- ja kaksi maaseutupaikkakunnan koulua. Tutkimukseen osallistui yhteensä 199 oppilasta, joilta aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Lomakkeessa oli lajintunnistusosio sekä taustatietoja kartoittavia monivalintakysymyksiä. Kyselyssä piti tunnistaa 8 eri lajia, jotka edustivat tyypillisimpiä suomalaisia kalalajeja. Tulosten mukaan oppilaat tunnistivat keskimäärin noin puolet kalalajeista. Parhaiten oppilaat tunnistivat hauen ja ahvenen. Heikoiten tunnistetut lajit olivat kuha ja siika. Pojat tunnistivat kalalajeja merkitsevästi paremmin kuin tytöt. Maaseudulla asuvat oppilaat tunnistivat kalalajeja paremmin kuin omakotialueella tai kaupunkiympäristössä asuvat oppilaat. Sen sijaan maakuntien välillä ei ollut suurta eroa lajintunnistuksessa. Voimakkaimmin lajintunnistamisen kanssa korreloi kalastusharrastuksen määrä. Tulosten mukaan pojat kalastivat enemmän kuin tytöt. Peräti noin joka viides oppilas ei kyselyn mukaan ollut opiskellut kalalajeja alakoulussa. Luonto koettiin niin kaupunkilais- kuin maalaisnuorten keskuudessa tärkeäksi paikaksi. Kalastusharrastuksen kiinnostavuuteen nuorten keskuudessa vaikuttaa voimakkaasti se, harrastaako joku perhe- tai kaveripiiristä kalastusta. Jotta nuori alkaisi harrastaa kalastusta, on lähipiirin esimerkillä ja kalastuksen arvostuksella vaikutus siihen.