Kotihoidon toimivuuden takaamiseksi sen niukat resurssit tulee saada valjastettua tehokkaasti käyttöön. Yksi tätä edistävä ratkaisu on kotihoidossa vähitellen yleistyvät toiminnanohjausjärjestelmät (ERP), joita voidaan käyttää erityisesti asiakaskäyntien suunnittelussa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnanohjausjärjestelmien käyttö ei ole ollut ongelmatonta ja kotihoidon tarjotessa vielä tutkimattoman sovellusalueen, toiminnanohjausjärjestelmän onnistumista kotihoidon toteutuksen tukemisessa on mielekästä seurata.

Tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmiä koskeva tutkimus on tavallisesti keskittynyt muihin aihealueisiin kuin järjestelmän suorituskyvyn ja vaikuttavuuden arviointiin. Tutkimuskirjallisuudessa on kuitenkin esitetty joitakin malleja toiminnanohjausjärjestelmän onnistumisen seurantaan. Tässä tutkimuksessa hyödynnettävä Balanced Scorecard -viitekehys on varsin käytetty menetelmä organisaatioiden strategisessa johtamisessa, mutta sitä on sovellettu myös informaatioteknologian tuottaman arvon määrittämiseen.

Tutkimus suoritettiin konstruktiivisena tutkimuksena. Kirjallisuuskatsauksen ohella tietoa kerättiin tutustumalla kotihoidon palveluita Saarijärvellä ja sen lähikunnissa tarjoavaan tutkimuksen kohdeorganisaatioon, Perusturvaliikelaitos Saarikkaan, dokumenttianalyysin, havainnoinnin ja kolmella eri henkilöstötasolla suoritettujen teemahaastatteluiden avulla.

Tutkimuksen tuloksena rakennettiin kotihoidon spesifinen Balanced Scorecard-konstruktio, jonka avulla toiminnanohjausjärjestelmä saatiin kiinteästi sidottua yhteen kotihoidon tavoitteiden kanssa. Konstruktion kehittämisessä painotettiin erityisesti asiakaskäyntien suunnittelun onnistumista ja mittariston tavoitteiden välisiä syy-seuraussuhteita. Toisena konstruktiona tutkimuksessa tuotettiin nyky- ja tavoitetilan prosessikuvaukset kotihoidon palveluketjun kriittisiä vaiheita edustavista kotihoidon toiminnanohjauksesta ja työntekijän päivittäisestä työnkulusta. Nykytilan kuvatessa toimintaa ennen toiminnanohjausjärjestelmää ja tavoitetilan järjestelmän ollessa täysipainoisessa käytössä, helpottivat kulkukaaviot määrittämään Balanced Scorecardin tavoitteita. Prosessikuvauksia käytettiin myös tapahtumapohjaisessa simuloinnissa, jolla annettiin tukea Balanced Scorecardin tärkeille syy-seuraussuhteille.