Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia digitoinnin ohjeistuksia ja digitointikriteerejä Britannian, Ruotsin, Suomen ja Viron kansallisarkistoilla on värien toistumisen kannalta ja miten hyvin nämä kriteerit toteutuvat kussakin digitaaliarkistossa.

Kunkin kansallisarkiston digitoinnin ohjeistuksia tarkasteltiin kriittisesti ja arkistoissa säilytettyjä alkuperäisaineistoja, sekä niistä tehtyjä digitaalisia kopioita verrattiin keskenään. Vaikka tutkimuksen kohteena olleissa kansallisarkistoissa on julkaistu erilaisia digitoinnin kriteerejä, selvisi, että mitkään niistä eivät ohjaa digitointia täsmällisesti ja tieteellisesti. Tämä todettiin empiirisesti, mittaamalla värejä alkuperäisaineistoista ja vertaamalla niitä digitaalisista kopioista tehtyihin mittaustuloksiin. Digitaalikuvien värien todettiin vastaavan useimmiten huonosti alkuperäisaineistojen värejä.

Tutkimuksessa perehdyttiin lisäksi värien tutkimisen historiaan, värien näkemiseen, värien mittaamiseen, värien näkemisen mittaamiseen ja digitaaliseen väriin. Digitoinnin ohjeistuksen kehittymistä tutkittiin suomalaisten ja kansainvälisten digitointiprojektien ja hankkeiden valossa, sekä erilaisten tutkimusten kautta. Huomiota kiinnitettiin myös kulttuuriperinnön digitoinnin koulutustarpeeseen.

Tämä tutkimus osoittaa, että vaikka digitointia on tehty laajamittaisesti jo useiden vuosien ajan, digitoinnin laatua, erityisesti värien laatua, ei tutkimuksen kohteena olleissa kansallisarkistoissa ole vielä ohjeistettu tieteellisellä tarkkuudella.