Syönnösvaellus ja nopea kasvu ovat olennainen osa Atlantin lohen (Salmo salar L.) ekologiaa, niinpä kasvunopeuden selvittäminen on tärkeä osa kalatutkimusta. Tuottavimmat syönnösalueet tulisi tietää, jotta olisi mahdollista suojella villejä sekä kalastaa istutettuja lohia kestävän käytön periaatteella. Tämän tutkimuksen tavoitteina oli selvittää Itämeressä elävän villin ja viljellyn Atlantin lohen kasvunopeuden eroja vuosien ja merialueiden välillä. Lisäksi pyrittiin selvittämään, vaikuttavatko saalislajien runsaus, saalislajisuhteet lohen ravinnossa ja veden lämpötila kasvunopeuteen. Absoluuttinen pituuskasvu arvioitiin takautuvalla kasvunmäärityksellä suomuista vuosilta 1989–2010. Suomut oli kerätty pääsyönnösalueilta (ICES osa-alueet (SDt) 25, 26, 28, 30 ja 32). Villin lohen ensimmäisen merivuoden kasvu oli nopeinta SD25:stä (pääallas) ja hitainta SD30:sta (Selkämeri) pyydetyillä yksilöillä, kun taas viljellyn lohen kasvu oli nopeinta SD32:sta (Suomenlahti) ja hitainta SD26:sta (pääallas) pyydetyillä yksilöillä. Villin lohen toisen merivuoden kasvu oli nopeinta SD28:sta (pääallas) ja hitainta SD30:sta pyydetyillä yksilöillä. Viljellyn lohen toisen merivuoden kasvu oli nopeinta SD25:stä ja hitainta Selkämereltä pyydetyillä yksilöillä. Villin lohen molempien merivuosien kasvunopeudessa oli nouseva trendi läpi tutkimusjakson ensimmäisen merivuoden kasvun ollessa viime vuosina keskimäärin 25 cm ja toisen merivuoden kasvun 30 cm vuodessa. Tutkimusjakson alussa viljellyn lohen ensimmäisen merivuoden kasvu oli noin 20 cm, mutta 1994 lähtien se on ollut 25 cm vuodessa. Viljellyn lohen toisen merivuoden kasvu oli tutkimusjakson alussa alle 15 cm, josta se on kohonnut lähes 30 cm:iin vuodessa. Villin lohen keskimääräinen kasvu oli nopeampaa molempien merivuosien aikana verrattuna viljeltyyn. Korkeamman lohen trofiatason ja suuremman kasvunopeuden välillä havaittiin yhteys ensimmäisen merivuoden aikana pääaltaalla, mikä viittaa saalislajisuhteiden vaikuttavan kasvunopeuteen. Lämpimämmän veden ja hitaamman ensimmäisen merivuoden aikaisen kasvun välillä havaittiin yhteys Suomenlahdella sekä lämpimämmän veden ja hitaamman toisen merivuoden aikaisen kasvun välillä pääaltaalla. Itämeren lohella vaikuttaa olevan alueiden ja vuosien välisiä eroja kasvunopeudessa. Tämän tutkimuksen perusteella ne näyttävät johtuvan lohen alkuperästä, ravinnonkäytöstä ja veden lämpötilasta.