Puheen prosessoinnin ongelmia on esitetty yhdeksi neurokognitiiviseksi riskitekijäksi dysleksian kehittymiselle. Näitä ongelmia on mahdollista tutkia EEG-menetelmän avulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 1) näkyisikö 9-vuotiaiden lasten ERP:issä tyypillisesti havaitut P1-N250-vastekuvio, MMN ja T-kompleksi, 2) havaittaisiinko nämä samat komponentit ohimolohkolle paikantuvan lähteen lähdepaikka-aalloissa ja 3) näkyisikö lähdepaikka-aalloissa eroja dyslektisten ja tyypillisesti lukevien lasten välillä. EEG-data kerättiin 147 lapselta (30 dyslektikkoa, 57 tyypillisesti lukevaa riskilasta, 60 kontrollilasta) 128-elektrodisella verkolla. Ärsykkeinä käytettiin kahta luonnollisesti tuotettua epäsanaa /ata/ ja /atta/, jotka esitettiin oddball-paradigmassa 610 millisekunnin välein.

P1-N250-, MMN- ja T-kompleksivasteet olivat selkeästi näkyvissä ERP-aaltomuodoissa. P1-N250-vastekuvio näkyi myös ohimolohkolle paikantuneen lähteen tangentaalisen orientaation lähdepaikka-aalloissa. Radiaalisen orientaation lähdepaikka-aalloissa esiintyi T-kompleksin Tb-vaste. MMN-vastetta ei havaittu lyhyen eikä pitkän ärsykkeen kohdalla. Ryhmät erosivat ärsykkeiden ajallisten piirteiden prosessoinnissa ja tämä oli nähtävissä eroina N250-vasteissa: dyslektikoilla ja tyypillisesti lukevilla riskilapsilla havaittiin suuremmat N250-vasteet kuin kontrolliryhmällä.

Tulokset osoittavat, että epätyypillisyydet dyslektikoiden ja tyypillisesti lukevien riskilasten puheen prosessoinnissa ovat havaittavissa yhä 9 vuoden iässä. Nämä epänormaaliudet tuskin ovat kuitenkaan ainoa palanen dysleksian kehityksessä. Lisätutkimustietoa dysleksian neurokognitiivisista riskitekijöistä tarvitaan dysleksian ilmiön ymmärtämiseksi sekä varhaisten ja tehokkaiden tunnistus- ja tukimenetelmien kehittämiseksi.