Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata yksittäisen tapauksen kautta sosiaalisten tilanteiden pelon syntyä, merkitystä yksilön elämään ja mahdollisia selviytymiskeinoja. Työn tarkoituksena oli tuoda esiin niitä kokemuksia, joita sosiaalisten tilanteiden pelon kanssa elävä kokee.

Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin yhdeltä sosiaalisten tilanteiden pelkoa kokeneelta mieheltä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin yksilöllisesti haastateltavan kotona. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti teemoittelun avulla.

Tutkimuksen tulosten mukaan lapsuusajan kokemuksien merkitys sosiaalisten tilanteiden pelon synnyssä oli merkittävä. Haastateltavani koki kotonaan fyysistä väkivaltaa ja turvattomuutta. Epävarmuutta lisäsivät turvaton elinympäristö ja epämiellyttävät vuorovaikutustilanteet asuinpiirissä. Sosiaalisten tilanteiden pelko häiritsi lähes kaikkia ihmissuhteita ja johti syvään masennukseen sekä päihdeongelmiin. Välttämiskäyttäytyminen oli yksi tapa selviytyä epämiellyttävistä sosiaalisista tilanteista.

Tutkimukseni laadulliset tulokset haastavat opettajankoulutuksen arviointiin, kuinka sosiaalisten tilanteiden pelko olisi helpommin tunnistettavissa ja millaisilla toimintamuodoilla sosiaalisia tilanteita pelkäävää nuorta voitaisiin paremmin tukea.

Asiasanat: sosiaalisten tilanteiden pelko, koulu, oppilashuolto, tapaustutkimus, teemahaastattelu, teemoittelu