YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN LAATIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KIELESTÄ JA TEHTÄVIEN LAADINNASTA

Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto 2012, Lisensiaattitutkielma.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yleisten kielitutkintojen laatijoiden käsityksiä kielestä ja heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään tehtävien laadinnasta. Yleisissä kielitut-kinnoissa toimii jokaisessa yhdeksässä tutkintokielessä laatijatiimi, jossa työskentelee 3–10 laatijaa tutkintokielestä riippuen. Aktiivisesti toimivia laatijoita on noin 40 laatijaa, joista tutkimukseen osallistui 32 laatijaa eri tutkintokielten laatijatiimeistä. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2008–2010, ja se koostui kirjallisesta kyselystä ja teemahaastatteluista. Aineistonkeruussa ja analyysissa sovellettiin kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia. Tutkimusta voidaan pitää toimintatutkimuksena, sillä tutkimustulosten avulla pyritään kehittämään yleisten kielitutkintojen laadinnan ohjausta ja saamaan laatijat pohtimaan kielitaitokäsityksiään ja omaa toimintaansa laatijana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen kielitaitokäsitys laatijoilla on ja miten yhteneväisiä heidän käsityksensä ovat yleisiä kielitutkintoja ohjaavan funktionaalisen kielitaitokäsityksen kanssa sekä mitkä asiat ovat vaikuttaneet laatijoiden käsityksiin kielestä ja kielitaidosta. Tämän lisäksi tutkimuksen avulla pyrittiin kuvaamaan, millainen yleisten kielitutkintojen laatijoiden laadintaprosessi on ja mitkä asiat aiheuttivat laadintaprosessin aikana ongelmia ja millaiset asiat taas koettiin helppoina tehtävien laadinnassa. Tutkimustulosten perusteella laatijoilla oli erilaisia käsityksiä kielestä ja kielitaidosta ja heidät voitiin jakaa kolmeen eri ryhmään sen mukaan, miten he olivat sisäistäneet toiminnallisen kielitaitokäsityksen. Osalla laatijoista kielitaitokäsitys oli muuttunut hyvin formaalisesta käsityksestä toiminnalliseen suuntaan ja heistä hyvä kielitaito oli taitoa käyttää kieltä arkipäivän tilanteiden edellyttämällä tavalla. Toisilla taas käsitykset kielitaidosta vaihtelivat tilanteiden mukaan, sillä tilanteesta riippuen he korostivat vastauksissaan joko kielen muodon merkitystä tai sopivan kielenkäytön hallintaa sosiaalisissa tilanteissa. Näiden lisäksi oli vielä laatijoita, jotka selkeästi vasta etsivät omaa käsitystään. He kertoivat arvostavansa funktionaalista näkemystä kielestä, mutta kuitenkin heille kielen oikeellisuus ja puhtaus oli hyvin tärkeää. Yhteistä suurimmalle osalle laatijoille oli se, että kielitaidossa arvostettiin joka taitotasolla sanastoa. Sanaston merkitys näkyi etenkin siinä, että laatijat hahmottivat kielitaidon kehityksen ja eri taitotasot sanaston kautta. Koulutus, työkokemus ja kokemus yleisistä kielitutkinnoista olivat laatijoiden vastausten perusteella kolme tärkeintä asiaa, jotka vaikuttivat käsitysten taustalla, ja ne myös voimakkaimmin olivat vaikuttaneet kielikäsitysten muuttumiseen. Tutkimus toi myös esiin, että laadintaprosessin aikana oli löydettävissä asioita, jotka aiheuttivat useille laatijoille joko ongelmia tai niitä pidettiin yleisesti helppoina asioina laadinnassa. Ongelmia aiheuttivat sopivan materiaalin löytämi-nen, taitotason määrittely, osioiden muotoilu ja oma ajankäyttö laadintaprosessin aikana. Helppona asiana mainittiin se, että tehtävämateriaalia oli saatavilla helposti Internetistä ja laatijan omasta elämänpiiristä. Myös toisten tehtävien kommentointia pidettiin helppona ja hyvin tarpeellisena vaiheena laadintaprosessissa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että yleisten kielitutkintojen laadintaa ja sen ohjausta on tarpeellista kehittää ja uudistaa laadintaprosessin eri vaiheissa. Jotta kielitaitoa voidaan mitata tehtävien avulla mahdollisimman luotet-tavasti ja monipuolisesti, on laatijat hyvä ohjata kiinnittämään enemmän huomiota mm. eri kielenkäyttöfunktioiden, ymmärtämisen tasojen sekä kielen pragmaattis-ten ja sosiolingvististen taitojen soveltamiseen ja käyttämiseen tehtävissä. Näin myös tuetaan tehtävän laadintaa ohjaavan kielitaitokäsityksen ja yleisten kielitut-kintojen perusteiden ja laadintaohjeiden merkitystä laadintaprosessin aikana.