Opiskellessani ruotsin kieltä Jyväskylän yliopistossa vuosina 2004–2010 huomasin, että kieliopin ja oikeiden sanamuotojen sijaan minua kiinnostaa enemmän kielen kommunikatiivinen luonne. Kieli on asia, jonka huomaa vaikuttavan ihmiselämään varsinkin silloin, kun kieltä ei osatakaan äidinkielisen tavoin. Siksipä päädyin tekemään ruotsin kielen pro gradu -tutkielmani maahanmuuttajien kielellisestä arkipäivästä – siis siitä, mitä kieliä he käyttävät arjessaan ja miten he perustelevat tietyn kielen valintaa eri tilanteissa. Minua kiinnosti, miten kielet, niiden osaaminen ja osaamattomuus, vaikuttavat maahanmuuttajien elämään.