Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia uutisointia ruotsin kielestä kahdeksassa suomalaisessa sanomalehdessä. Tutkimukseen mukaan otetut lehdet valittiin niiden maantieteellisen sijainnin ja levikin perusteella ja ne ovat Etelä-Saimaa, Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Ilkka, Keskisuomalainen, Lapin Kansa, Turun Sanomat ja Vasabladet. Materiaali kerättiin aikavälillä 2.1.2011−30.4.2011. Ajankohdaksi valittiin tämä, koska eduskuntavaalit olivat tulossa ja ruotsin kielen asema oli monen puolueen vaaliteemojen joukossa.

Analysoimme sisällönanalyysin, diskurssianalyysin ja kvantitatiivisten metodien avulla, millaisia teemoja ruotsiuutisoinnissa esiintyy, millaisia diskursseja uutisista rakentuu ja kuinka paljon lehdet kirjoittavat aiheesta. Tutkimme myös, ketkä aihetta koskevassa uutisoinnissa pääsevät ääneen, eli ketkä ovat toimijoina. Kävimme läpi yhteensä 928 lehteä ja niistä löytyi 162 aihetta koskevaa uutista.

Löysimme uutisista 22 eri teemakategoriaa ja jaottelimme ne edelleen viiteen eri yläkategoriaan. Yläkategoriat ovat koulu, työelämä, politiikka, kansalliskielet ja mielipiteet. Diskursseja löysimme kahdeksan, ja ne ovat positiivisuus/optimismi, negatiivisuus/pessimismi, uhka, kiista, huoli, hyöty, muutos ja pysyvyys. Toimijoita tarkastellessamme löysimme kahdeksan eri ryhmää, jotka ovat poliitikot, tutkijat/tutkimukset, tavalliset kansalaiset, eduskuntavaaliehdokkaat, journalistit, oppilaat/opiskelijat, asiantuntijat ja muut.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lehdet kirjoittivat eniten koulu- ja kansalliskieliteemoista. Diskursseista merkittävimmät olivat sekä muutos- että pysyvyys-diskurssit. Uutisissa ääneen pääsivät useimmiten poliitikot, mikä olikin odotettavissa. Ruotsinkieliset lehdet Hufvudstadsbladet ja Vasabladet uutisoivat aiheesta eniten. Se oli ymmärrettävää, koska aihe koskee nimenomaan ruotsinkielisiä kansalaisia.