Tässä tutkimuksessa selvitettiin maahanmuuton vaikutusta kohdemaan väestölle niin väestörakenteellisesti kuin taloudellisesti. Taloudellisia vaikutuksia esitellään aiempien tutkimusten valossa. Vastaavasti maahanmuuton vaikutusta väestörakenteeseen ja työllisten määrään tutkittiin skenaariolaskennan avulla. Painopiste skenaariolaskelmissa on työperäinen maahanmuutto Suomeen. Laskelmat tehtiin sekä koko Suomen tasolla että aluetasolla käyttäen aluejaotteluna maakuntatasoa. Koko maan kattavat laskelmat pohjautuvat Eurostatin väestöennusteeseen ja alueelliset laskelmat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Väestöennusteen lukuihin lisättiin siten kunkin maahanmuuttoskenaarion mukaiset maahanmuuttajamäärät. Näin saaduista väestöennusteista laskettiin väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde. Taloudellisen huoltosuhteen laskuissa toisena muuttujana oli työllisyysaste, jota muunneltiin eri kehityskulkujen mukaisesti. Tarkasteltava aikaväli oli koko maan laskelmissa vuodet 2015–2050. Vastaavasti aluelaskelmissa tarkasteltiin vuosia 2015–2040 tarkasteluvälin ollessa viisi vuotta.

Väestöllinen huoltosuhde tulee heikkenemään maahanmuuttokehityksestä huolimatta. Maahanmuuton runsaalla kasvulla väestöllisen huoltosuhteen heikkenemistä pystytään kuitenkin hillitsemään, sillä maahanmuuttajien ikärakenne on kantaväestöä nuorempi. Taloudellisen huoltosuhteen kannalta työllisyysasteen muutokset vaikuttavat maahanmuuttoa herkemmin työllisten määrään. Taloudellinen huoltosuhde ei heikkene vuoteen 2050 mennessä, jos positiivinen nettosiirtolaisuus noin kaksinkertaistuu 30 000 henkilöön vuodessa ja 75 %:n työllisyysaste saavutetaan. Alueelliset erot muodostuvat kuitenkin suuriksi. Maakunnallisesti tarkasteltuna jopa nykyisentasoinen nettosiirtolaisuus riittää ylläpitämään nykyisen taloudellisen huoltosuhteen tason Uudellamaalla, jos työllisyysasteessa saavutetaan edellä mainittu tavoitetaso. Vastaavasti esimerkiksi Etelä-Savossa edes korkeimman työllisyysasteen ja nettosiirtolaisuuden skenaariot eivät riitä nykytason ylläpitämiseen.