Työvoimapulan uhatessa ulkomaista työvoimaa koulutetaan nykyisin Suomessa erityisesti terveydenhoitoalalle esimerkiksi ammattikorkeakoulujen englanninkielisissä koulutusohjelmissa. Suomen kielen opinnot ovat olennainen osa koulutusta etenkin, jos opiskelijoiden toivotaan valmistuttuaan työskentelevän Suomessa. Opetuksen kehittäminen sekä opiskelijoiden että yhteiskunnan tavoitteita tukevaksi on tärkeää, ja sitä voidaan edistää tutkimuksellisella tiedolla. Tässä tutkimuksessa on keskitytty selvittämään hoitoalan suomen alkeisoppijoiden puheen funktioita. Tutkimuksen kohteena on se, millaisia kielellisiä tekoja opiskelijat tekevät terveystarkastusta jäljittelevän puhekokeen aikana. Tarkastelussa ovat erityisesti aineistossa frekventit asiatietojen kysymisen ja antamisen sekä viestinnän säätelyyn liittyvät funktiot sekä ymmärtäminen ja sen ongelmat. Funktioiden luokittelussa on käytetty Yleisten kielitutkintojen perusteissa esiteltyjä kielenkäyttötarkoituksia. Tutkimusaineistona on käytetty suomen puhekokeessa videoituja terveystarkastuskeskusteluja, joissa kussakin on osallisena kaksi suomenoppijaa ja yksi äidinkielinen puhuja. Lisäksi aineistona ovat opiskelijoiden itsearvioinnit koetilanteesta. Videoaineisto on litteroitu, minkä jälkeen on määritelty ja laskettu oppijoiden puheenvuorojen funktiot. Myös natiivin potilaan vuorot on luokiteltu, muttei laskettu. Itsearviointeja on käytetty vertailuaineistona, ja niiden avulla on tehty katsaus opiskelijoiden käsityksiin keskustelujen onnistumisesta. Tulosten perusteella puheen eri funktioita osataan käyttää jo melko varhaisessa kielenoppimisen vaiheessa, vaikkakin yksinkertaista kieltä käyttäen. Tilanteen institutionaalisuus vaikutti suurelta osin käytettyihin funktioihin. Ymmärtämisongelmia ei kasaantunut minkään tietyn funktion ympärille, vaan ongelmat johtuivat oppijoiden puheen osalta lähinnä ääntämisestä ja äidinkielisen osalta puolestaan liian pitkistä tai monimutkaisista vuoroista. Kielellisiin tekoihin voisi opetuksessa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Perustason kielitaidollakin mahdollisten funktioiden määrä on suuri, ja niiden osalta ammatillisen kielen oppiminen on hyvin mahdollista ennen kuin kielitaidossa on päästy jollekin tietylle tasolle, eli ennen niin sanotun kielellisen kynnystason ylittämistä.