Käännösprosessin tutkiminen on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän lopputekstin tutkimisesta itse prosessin eri osien ja piirteiden tutkimukseen. Tauot ovat yksi tämän prosessin eniten tutkituista piirteistä, mutta tähän asti tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä kahden tai maksimissaan viiden sekunnin pituisten taukojen analysointiin. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista informaatiota käännösprosessin kulusta ja sisällöstä sekä sen kääntäjäkohtaisuudesta saadaan ottamalla tutkimuskohteeksi aiempia tutkimuksia pidemmät tauot sekä sanakirjojen käyttö käännösprosessin aikana.

Tämän tutkielman aineisto kerättiin hyödyntämällä tietokoneohjelmaa nimeltä Scriptlog, joka tallentaa kirjoitusprosessin tai tarkemmin ottaen sen aikana tehdyt lyönnit tietokoneen näppäimistöllä. Aineisto sisälsi kahden naispuolisen yliopisto-opiskelijan suomenkielisestä pohjatekstistä englanniksi kääntämien kohdetekstien Scriptlog-tiedostot sekä koetilanteen aikana muistiin merkityn sanakirjojen käytön. Tästä aineistosta eroteltiin tutkimuskohteeksi pituudeltaan kymmenen sekuntia ja sitä pidemmät tauot. Nämä tauot jaettiin kahteen pääryhmään sen mukaan, johtuivatko ne sanakirjan käyttämisestä vai jostakin muusta syystä.

Tutkimuksessa selvisi, että vähintään kymmenen sekuntia pitkien taukojen tarkastelu toi esiin lähes kaikki sanakirjankäyttötapaukset. Se myös paljasti selkeästi kääntäjien erilaiset prosessityylit: ensimmäinen heistä editoi käännöstään luonnosvaiheessa, kun taas toinen kirjoitti ensin vedosmaisesti ja keskittyi editointiin vasta sen jälkeen. Muut löydökset mukailivat aiempia tutkimustuloksia pitkien taukojen sijainnista ja aiheuttajista käännösprosessissa. Aineiston suppeuden takia tulokset eivät välttämättä ole yleispäteviä ja lisätutkimusta voitaisiin tehdä muun muassa vertailemalla ns. noviisikääntäjiä ja ammattikääntäjiä tai valitsemalla useampia erilaisia pohjatekstejä.