Tässä tutkimuksessa perehdyttiin työssäkäyvien päiväkoti- ja kouluikäisten lasten äitien elämänvaiheeseen. Tutkimus toteutettiin osana Likes -tutkimuskeskuksen hanketta Liikuntakynnyksen yli – vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana, jossa pyritään parantamaan niiden väestöryhmien liikunta-aktiivisuutta, joilla tutkitusti on liikkumaton elämäntapa. Tarkoituksena oli vähän liikkuvien äitien arjen tutkimisen kautta saada vastauksia siihen, miten äidit suunnittelevat ja toteuttavat ajankäyttöään ja miksi liikunnalle ei ole tilaa.

Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Kahdeksan enemmän liikuntaa arkeensa haluavaa äitiä osallistui yksilöhaastatteluun, jossa heiltä kysyttiin ajankäyttöön, sosiaaliseen ympäristöön, elämänvaiheeseen, työhön ja liikunta-aktiivisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tutkimusaineistoa analysoitiin teemoittelemalla siten, että äitien ajankäytön valintoja tutkittiin perhe-elämän, sosiaalisen ympäristön, oman ajan ja äidin roolin kautta. Tutkimuksen kulmakivenä oli äitiyden kokemusten ja äidin roolin suhde ja vaikutus ajankäytön valintoihin.

Tutkimuksessa selvisi, että äitien elämä on aikataulutettu ja kellotettu hyvin tarkasti, eikä arkeen mahdu töiden ja arjen pyörittämisen lisäksi paljon muuta. Äidit viettävät mielellään aikaa kotona ja pitävät kodin järjestystä yllä, mikä vahvistaa perheen rajoja sekä äitien asemaa perheen ja kodin organisaattorina. Perjeenjäsenten yhteistä aikaa arvostetaan yli kaiken ja sille uhrataan myös aikaa. Tämä osaltaan vaikuttaa sosiaaliseen ympäristöön, eikä ystäviin ja sukulaisiin ehditä pitää niin paljon yhteyttä kuin tahdottaisiin, koska arki koetaan niin kiireisenä. Sosiaalinen ympäristö ei ole kovin laaja, mutta sitäkin tiiviimpi. Omalle ajalle ei ole tilaa, ja sen ottaminen koetaan itsekkääksi ja äidin roolia murentavaksi, samalla kun omaa aikaa kuitenkin kaivataan enemmän. Äitiys koetaan haasteellisena elämäntehtävänä ja lapset kasvattavat henkisesti myös vanhempia ja äidit pohtivat ja reflektoivat äitiyttään todella paljon. Äitiyteen uhrataan myös aikaa, ja äidit kokevat olevansa korvaamattomia samalla kun tuntevat vajavaisuutta äiteinä, jolloin kotoa poistuminen esimerkiksi liikkumaan voi joskus tuntua hankalalta ja itsekkäältä. Perheen hyvinvointi menee oman hyvinvoinnin edelle, ja äitien minuus muotoutuu perheen kautta, jolloin perhe ja erityisesti lapset vaikuttavat siihen, mihin arjessa käytetään aikaa. Elämänpoliittisiin ja ajankäytön vaihtoehtoihin liittyvissä valintatilanteissa on usein ristiriitoja, mutta vaihtoetho, joka tukee parhaiten perheen etua, valitaan.