Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sosiaalityöntekijän toimintaa psykiatrisessa sosiaalityössä, kun potilaaksi tulee alaikäisen lapsen vanhempi. Tutkimuksen tavoitteena on ollut passiivista eläytymismenetelmää käyttäen saada sosiaalityöntekijä kertomaan toiminnastaan kehyskertomusvariaation pohjalta. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat psykiatrista sosiaalityötä tekevät sosiaalityöntekijät, joiden taustaorganisaationa ja työskentely-ympäristönä on sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrinen hoitoyksikkö. Tutkimuskysymykset muodostuivat seuraavanlaisiksi: 1) Mitkä tehtävät ja toimintatavat ovat keskeisiä sosiaalityöntekijän toiminnassa aikuispsykiatrisessa hoitoyksikössä, kun potilaaksi tulee lapsen vanhempi? 2) Miten huoli lapsen edun vaarantumisesta vaikuttaa sosiaalityöntekijän tehtäviin ja toimintatapoihin aikuispsykiatrisessa sosiaalityössä? Aineistonkeruumenetelmänä on passiivinen eläytymismenetelmä. Vastaajalle annettiin kehyskertomus, jossa oli lyhyt kuvaus tilanteesta, josta sosiaalityöntekijän tuli kirjoittaa kertomus. Kehyskertomusten variaatiot muotoiltiin tutkimuksen tavoitteisiin sopiviksi ja niiden laadinnassa periaatteena oli luoda puitteet, jotka mahdollistavat kirjoittajalle vapauden omaan persoonalliseen tyyliin ja luovuuteen. Eläytymismenetelmäaineiston analysointi on aineistolähtöistä ja analysointitapana olen käyttänyt teemoittelua. Eläytymismenetelmäaineistosta nousseet tutkimustulokset esittelen tyyppikertomuksina teemoittain. Tulkinnan ja johtopäätösten rinnalla syventyy keskeisten käsitteiden sisältö. Psykiatrinen sosiaalityö on oma erityinen osa- alueensa terveydenhuollon sosiaalityössä. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä psykiatrista sosiaalityötä näkyväksi. Keskeisenä tutkimustuloksena nousi lastensuojelutarpeen arviointiprosessin alkaminen psykiatrisessa sosiaalityössä vanhemman tultua potilaaksi hoitoyksikköön. Sosiaalityöntekijä tekee lastensuojelutarpeen arvion moniammatillisen työryhmätyöskentelyn tuella sosiaalityön asiantuntijuuden näkökulmasta. Sosiaalityöntekijän työn tavoitteena on hyvän yhteistyön ja keskinäisen luottamuksen ilmapiirin saavuttaminen sekä yhteisymmärryksen luominen lapsen ja lapsen vanhempien kanssa lastensuojelutarpeen selvittelyprosessin perustaksi. Mikäli lastensuojelutarpeen arviointiprosessin aikana on herännyt huoli lapsen edun ja hyvinvoinnin vaarantumisesta, se johtaa yhteydenottoon lastensuojelun sosiaalityöntekijään. Lastensuojelutarpeen arviointiprosessi jatkuu lastensuojelutarpeen selvittelynä sosiaalitoimen lastensuojeluyksikössä. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat psykiatrinen sosiaalityö, lapsen etu, lapset ja vanhemman mielenterveyden häiriö sekä lastensuojelutarpeen selvittely.