Pro gradu - työssäni tutkimuksen kohteena on selvittää suomalaisen metsästyksen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia ja yksittäisen metsästäjän tuntemuksia, arvoja ja metsästykseen liitettyjä sosiaalisia merkityksiä. Käyn läpi metsästyksen historiaa sekä järjestäytyneen ja institutionalisoituneen metsästyksen ja metsästysseuratoiminnan syntyvaiheita. Laajemmalla tasolla pohdin metsästyksen yhteiskunnallista oikeutusta ja metsästyksen kritiikistä käytyä keskustelua. Aineistona on käytetty metsästysaiheista kirjallisuutta ja muutamaa metsästystä käsittelevää tutkimusta. Lisäksi olen haastatellut kahdeksaa metsästäjää kahden eri riistanhoitopiirin alueelta. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, ja niiden purku ja analyysi perustuvat luokitteluun ja siitä edelleen yhdistelyyn. Purkuvaiheessa esiin nousi muutamia teemoja, joita ei varsinaisesti haastattelutilanteessa kysytty, esimerkiksi yhteiskunnallisella tasolla käytyä petokeskustelua. Tutkimus osoittaa, että metsästykseen liittyvä sosiaalinen toiminta koetaan erityisen merkittäväksi syyksi metsästystoiminnan jatkamiselle ja siinä viihtymiselle. Saaliin merkitys on monen metsästäjän kohdalla sangen vähäinen, ja saaliin merkitys vähenee entisestään metsästäjän iän noustessa Erilaiset henkilökohtaiset motiivit antavat metsästyksen harrastajille syyn metsästää. Metsästykseen liittyy traditioita ja erilaisia metsästyskulttuurisia perinteitä. Yhteisjahdit ja hirvipeijaiset ovat monessa kyläyhteisössä tärkein yhteisöä yhdistävä tekijä ja yhteistoiminnan muoto.