Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee onnellisuuden rakentumista WWF:n Onnellisuuspoliittisessa manifestissa. Onnellisen elämän tavoittelu on vahvasti läsnä 2010-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa, sen keskusteluissa ja kirjoituksissa. Käsityksemme onnellisuudesta rakentuu myös kielenkäytössä. Kielenkäyttö heijastelee yhteiskun-nassamme vallalla olevia onnellisuuteen liittyviä arvoja, asenteita ja mielikuvia, mutta myös kielenkäyttö vaikuttaa onnellisuuteen liittyviin käsityksiin ja mielikuviin. Tutkielmassa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Millaista käsi-tystä onnellisuudesta tekstin avulla rakennetaan? Millaiset kielelliset valinnat luovat merkityksiä onnellisuudesta? Millaista kuvaa maailmasta kielelliset valinnat rakentavat? Millaisia arvoja ja ihanteita kielellisissä valinnoissa tulee esille onnellisuuden kannalta? Tarkastelun kohteena on vuonna 2010 julkaistu WWF:n Onnellisuuspoliittinen manifesti, joka pyrkii määrit-telemään uudelleen hyvinvoinnin ja onnellisuuden mittareita. Työn teoreettisena viitekehyksenä on kriittinen dis-kurssintutkimus ja metodina lingvistinen tekstintutkimus ja systeemis-funktionaalinen kielioppi. Tutkielmassa keskitytään systeemis-funktionaalisen kieliopin ideationaaliseen funktioon eli nimeämiseen, sanastoon, määritte-lyyn, prosesseihin, toimijuuteen ja toimintaan. Erityisesti keskitytään siihen, kuka toimii, miten toimii ja kuka on toiminnan kohde, sekä siihen, millainen rooli onnellisuudelle annetaan, mitä sille tehdään ja mitä onnellisuus itse tekee. Työssä pohditaan, millaisen merkityksen kielellinen muoto saa ja miten se rakentaa onnellisuutta. Analyysin suunta on sisältä ulospäin kielestä maailmaan. Onnellisuudesta rakentuu WWF:n Onnellisuuspoliittisessa manifestissa useita ristiriidassakin olevia diskurs-seja. Vahvimmin manifestissa rakentuu diskurssi, jossa onnellisuus ja nimenomaan kestävä ja kokonaisvaltainen onnellisuus ovat päämäärä, jota kuuluu tavoitella. Onnellisuus on jotain, jota kuuluu etsiä. Onnellisuuden lisäänty-minen ja kasvaminen ovat myös manifestissa rakentuvassa maailmassa tavoiteltavia asioita. Tässä hetkessä oleva onnellisuus ei ole tekstissä rakentuvassa maailmassa riittävää. Onnellisuus on jotain, joka löytyy muutoksen, toi-minnan, etsimisen, rakentamisen ja lisäämisen kautta. Tekstissä on kuitenkin vallalla myös sellainen onnellisuuden diskurssi, jossa asiat tapahtuvat itsestään ilman, että ihmiset voivat vaikuttaa omaan onnellisuuteensa. Tämä raken-tuu muun muassa asettamalla prosesseissa abstraktit asiat, verbien nominaalistuneet muodot sekä itse onnellisuus toimijan rooliin. Manifestin puhujaksi rakentuu asiantuntija, joka ilmaisee sanomiensa asioiden olevan tosiasioita ja joka tie-tää, millaista on oikeanlainen onnellisuus. Onnellisuuden oletetaan olevan meille kaikille samanlaista ja rakentuvan meille kaikille samanlaisilla aineksilla. Onnellisuus on manifestissa rakentuvissa ihanteissa ja arvoissa myös kaik-kien suomalaisten yhteinen asia ja tehtävä: se kuuluu kaikille tasavertaisesti ja kaikkien kuuluu myös tavoitella onnellisuutta. Rinnastuksien ja relationaalisten prosessien tarkastelu osoitti, että onnellisuuteen kuuluvat etenkin terveys, hyvinvointi, ihmissuhteet sekä muiden ihmisten ja koko maapallon onnellisuus ja hyvinvointi. Sen sijaan raha eikä työnteko tuo onnea. Onnellisuus on myös olennainen osa yhteiskuntaa ja politiikan käytäntöjen muuttaja. Tutkielman tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi pyrittäessä parantamaan kriittistä lukutaitoa. Kun kieliop-pia käsitellään kouluissa funktionaalisuuden kautta, päästään käsiksi olennaiseen eli muodon kautta rakentuviin merkityksiin.