Kansainvälisten e-aineistojen hakuun on toistaiseksi kirjauduttava, jotta hakuja voi tehdä.

Haku

Musiikki ja keskonen : musiikin käyttö vastasyntyneiden teho-osastolla

QR-koodi

Musiikki ja keskonen : musiikin käyttö vastasyntyneiden teho-osastolla

Musiikin käyttö vastasyntyneiden teho-osastolla

Viime vuosien aikana kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteys on nostanut kulttuuri- ja hyvinvointialan ammattilasten mielenkiintoa. Tämän tutkimuksen juuret ulottuvat Turun ammattikorkeakoulun hallinnoimiin, musiikin ja hyvinvoinnin yhteyttä kartuttaviin hankkeisiin. Hankkeiden tavoitteina ovat olleet sairaalamusiikkityön pilotointi ja kehittäminen Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla vuodesta 2010 alkaen.

Tutkimuksessa tutkittiin musiikin käyttömahdollisuuksia vastasyntyneiden teho-osastolla. Tutkimuksessa otettiin huomioon sekä vastasyntyneen lapsen välitön reagointi elävään musiikkiin että vanhempien ja hoitohenkilökunnan kokemukset elävästä musiikista osastolla. Tutkimukseen osallistui 16 vastasyntyneiden teho-osastolla hoidossa olevaa vastasyntynyttä, 14 teho-osastolla olevan vastasyntyneen vanhempaa sekä 14 hoitajaa. Vastasyntyneelle ja hänen vanhemmilleen laulettiin akustisen kitaran säestyksellä 10 minuutin ajan elävää musiikkia.

Hoitajat tarkkailivat tutkimuksen aikana lapsessa tapahtuvia fysiologisia muutoksia ja kirjasivat havaintonsa modifioituun Neonatal Infant Pain Scale (NIPS) –taulukkoon. Fysiologisia muutoksia hoitajat tarkkailivat monitorinäkymän avulla ottaen huomioon happisaturaatiossa ja sydämen lyöntitiheydessä tapahtuvat muutokset. Havainnot hoitajat kirjasivat ennen musiikkia, musiikin aikana ja musiikin jälkeen. Tutkimuksessa mukana olleet vanhemmat ja hoitajat vastasivat tutkimuksen jälkeen kyselylomakkeeseen, jossa kartoitettiin vanhempien ja hoitajien mielipiteitä elävää musiikkia kohtaan vastasyntyneiden teho-osastolla.

Tulokset osoittivat musiikin tarpeellisuuden ja positiiviset vaikutukset vastasyntyneiden teho-osastolla. Musiikki vaikutti lapsen happisaturaatioon nostaen veren happipitoisuutta ja sydämen lyöntitiheyteen laskien sitä. Nämä lapsessa tapahtuvat fysiologiset muutokset tarkoittivat sitä, että musiikillinen ääniympäristö rauhoitti lasta. Musiikki loi positiivista ilmapiiriä osastolle ja sai aikaan mielihyvän tunteita sekä osaston henkilökunnassa että vastasyntyneiden vanhemmissa.

Tallennettuna: