Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella kaksikielisten perheiden kielipolitiikkaan vaikuttavia tekijöitä. Tiedetään, että kaksikielisten perheiden vanhempien kielikäytänteillä on suuri vaikutus lapsen kielelliselle kehitykselle; useat tutkimukset ovat osoittaneet, että perheen kielipolitiikalla on merkittävä vaikutus siihen, tuleeko lapsesta kaksikielinen vai ei. Sen vuoksi on mielekästä tutkia millaisia ratkaisuja kaksikieliset perheet tekevät kielikäytänteidensä suhteen, ja mitkä tekijät ovat olleet vaikuttamassa näihin ratkaisuihin. Tämän tutkielman tavoitteena oli omalta osaltaan olla lisäämässä tietämystä näistä tekijöistä.

Vaikka kaksikielisistä perheistä on olemassa paljon tutkimusta, on tutkimus kuitenkin usein keskittynyt ns. keskivertoperheisiin, joissa on kaksi vanhempaa ja kaksi lasta. Keskiverrosta poikkeavia perheitä on tutkittu vähän. Koska tunsin muutamia kaksikielisiä perheitä, joissa lapsiluku on suurempi kuin kaksi, tartuin aiheeseen siitä näkökulmasta, josko perheen koko ja sisarusten määrä olisi yksi tekijä, jolla on vaikutusta perheen kielikäytänteisiin. Tähän tutkimukseen osallistuneissa kahdessa perheessä oli molemmissa seitsemän lasta. Perheet asuivat Suomessa ja niissä puhuttiin sekä suomea että englantia. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla perheiden vanhempia.

Tutkimustulokset osoittivat, että vanhempien kieli-ideologialla on suuri merkitys perheen kielipolitiikan muodostumisessa. Samankaltaisuudet ja eroavaisuudet näiden kahden perheen kielikäytänteissä linkittyivät selkeästi samankaltaisuuksiin ja eroavaisuuksiin perheiden kielikäsityksissä. Molemmissa perheissä oli huomattu myös perheen lapsiluvun kasvun vaikutuksia kielikäytänteisiin; tutkimustulokset antoivat viitteitä siitä, että isommissa perheissä vanhemmat joutuvat tekemään kompromisseja kielikäytänteissä ajanpuutteen vuoksi. Samoin oli huomattu valtakielen aseman vahvistuneen perheissä lasten lukumäärän lisääntyessä, millä oli myös ollut kielikäytänteitä muuttava vaikutus.