Nykypäivän globalisoituneessa yhteiskunnassa kyky pystyä kommunikoimaan vieraalla kielellä on yhä tärkeämpää. Kieltä ei opita puhumaan täyttämällä mekaanisia aukkotehtäviä vaan käyttämällä kieltä. Uusien tehtävätyyppien jatkuva kehittäminen on todella tärkeää. Tämä pro gradu-tutkielma esittelee yhden tavan harjoittaa suullista kielitaitoa. Tarkoituksena oli tutkia, miten draama soveltuu suullisen kielitaidon harjoittamiseen ja miten draaman avulla voidaan sitä testata. Tutkimus kohdistettiin yläkoulun saksan opetukseen. Kielenopetuksen tavoitteena pitäisi olla kommunikatiivinen kompetenssi. Draama tarjoaa yhden tavan viedä opetusta kommunikatiivisempaan suuntaan. Draamapedagogiikka on kokonaisvaltaista oppimista, jossa oppiminen tapahtuu kokemuksen kautta. Oleellista draamassa on prosessi eikä yleisölle valmistettu tuotos. Draamaharjoituksissa on paljon vahvuuksia. Se on yhteisöllistä oppimista, koska siinä toimitaan ryhmässä. Draaman avulla myös ujompi oppilas rohkaistuu, koska voi piiloutua roolinsa taakse. Draama tarjoaa mahdollisuuden luoda luonnollisia puhetilanteita. Lisäksi draaman avulla suullista kielitaitoa voidaan myös testata. Tämän tutkimuksen metodeja olivat kysely, haastattelu ja opetuskokeilu. Kysely lähetettiin 70 saksan opettajalle, mutta vain viisi, joita sitten haastateltiin, vastasi kyselyyn. Opetuskokeilu oli osa pedagogisia opintojani. Siinä 9. luokkalaiset tekivät oman versionsa Grimmin veljesten sadusta Prinsessa Ruusunen ja esittivät sen. Esitykset myös arvioitiin. Tutkimustuloksena saatiin selville, että draama soveltuu erittäin hyvin suullisen kielitaidon harjoittamiseen ja testaamiseen, mutta monet opettajat suhtautuvat siihen kuitenkin vielä hieman skeptisesti ja tuntevat itsensä epävarmaksi tämän opetusmetodin suhteen. Suurimpina esteinä draaman käytölle opetuksessa haastatellut opettajat näkivät ajan puutteen, liian suuret opetusryhmät ja oman taidon puutteen. Lisäksi opettajat arvelivat, että oppilaat eivät oppisi mitään eivätkä välttämättä pitäisi tavallisesta poikkeavasta opetuksesta. Opetuskokeiluni perusteella oppilaat olivat kuitenkin innoissaan draamaharjoituksesta ja toivoivat sitä lisää opetukseen. Haastateltujen opettajien mielestä yksi draaman suuri vahvuus on, että se tukee sekä heikompia että vahvempia oppilaita, koska repliikit voi sanoa oman tason mukaan. Lisäksi draamaharjoituksissa oppilaat pääsevät käyttämään kieltä aidonkaltaisissa tilanteissa ja näin kieli tulee konkreettisemmaksi.