Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kaveritorjunnan ja kielellisen kehityksen yhteyttä peruskoulun kolmena ensimmäisenä vuonna. Tutkimuksessa tarkasteltiin lasten kaveritorjunnan yhteyttä esikoulussa mitattuihin lukemisen esitaitoihin ensimmäisellä luokalla, luetun ymmärtämiseen ensimmäisellä, toisella ja kolmannella luokalla sekä tuottavaan kirjoittamiseen toisella luokalla. Lisäksi ensimmäisellä luokalla tutkittiin vastavuoroisten ystävyyssuhteiden yhteyttä lukemisen esitaitoihin. Kaikkia näitä taitoja mitattiin kirjallisilla testeillä, joita oppilaat täyttivät koululuokassa koulutettujen tutkijoiden valvonnan alaisena. Tutkimus perustuu vuosina 2006–2010 toteutettuun pitkittäistutkimukseen, joka on osa laajempaa Alkuportaat-tutkimushanketta. Tutkittavana olivat oppilaat Kuopion (799 oppilasta) ja Laukaan (244 oppilasta) alueilta, eli n= 1043. Tutkittavista poikia oli 53,1 % ja tyttöjä 46,9 %. Ensimmäisellä luokalla torjutut suoriutuivat lukemisen esitaitotehtävissä ei-torjuttuja heikommin tilastollisesti merkitsevästi kolmessa tehtävässä kahdeksasta, mutta myös muiden tehtävien kohdalla suunta oli se, että torjutut suoriutuivat ei-torjuttuja heikommin. Lisäksi, torjunnalla oli mitattuihin taitoihin suurempi vaikutus kuin sillä, oliko lapsella vastavuoroisia kaverisuhteita vai ei. Kroonisesti torjuttujen lasten luetun ymmärtämisen taso oli selvästi heikompi kuin ei-torjutuilla tai ei-kroonisesti torjutuilla, mutta kroonisesti torjutut kehittyivät muita ryhmiä nopeammin peruskoulun kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Tuottavan kirjoittamisen tehtävässä kroonisesti torjutut kirjoittivat selkeästi vähemmän koherentteja tekstejä kuin ei-torjutut ja ei-kroonisesti torjutut. Tutkimustulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että torjunnalla on negatiivinen yhteys lasten lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen, ja lisäksi on syytä uskoa, että pitkään jatkunut torjunta vaikuttaa lapsiin lyhytkestoista enemmän.