Tämän tutkimuksen päämääränä oli vertailla Sir Arthur Conan Doylen toisesta kokopitkästä Sherlock Holmes romaanista The Sign of the Four poimittuja verbejä ja niiden kahta käännöstä, joista ensimmäinen oli Ida Wickstedtin kääntämä vuodelta 1894, ja toinen Jussi Korhosen käännös vuodelta 2009. Päämääränä oli tutkia, kuinka käännökset eroavat toisistaan, ja pohtia syitä erojen ja samankaltaisuuksien välillä. Tutkimus lähti siitä hypoteesista, että käännösten välillä on suuria eroja, sillä onhan niiden välillä kulunut aikaa yli sata vuotta, ja myös käännösteorioissa on tapahtunut merkittäviä näkökantamuutoksia.

Analyysissä verbit jaettiin viiteen eri pääkategoriaan sen mukaan, miten ne vertautuivat toisiinsa käännöksissä: 1) sama verbi, sama rakenne, 2) sama verbi, eri rakenne, 3) eri verbi, sama rakenne, 4) eri verbi, eri rakenne, 5) muut. Verbien suuren määrän vuoksi kaikkia esiintymiä olisi ollut mahdotonta analysoida, joten analysoitaviksi valittiin kaikki ensimmäisen luvun verbit ja lisäksi verbit viidestä kohtauksesta, joissa oli enemmän pelkkää toimintaa ja kuvailua kuin ensimmäisessä luvussa. Käännöksiä vertailtiin etupäässä erilaisten ekvivalenssi-teorioiden pohjalta.

Analyysin jälkeen alkuperäinen hypoteesi osoittautui jossain määrin vääräksi: suuria eroja kääntäjien suuntalinjoissa ei tullut esille, vaikka toki eroja oli erityisesti sanavalinnoissa, käännöksen tarkkuudessa ja käytetyissä rakenteissa. Analyysin pohjalta voidaan tehdä sellainen johtopäätös, että varsinaiset kääntämisen perusperiaatteet ja niihin liittyvät ongelmat eivät ole juurikaan muuttuneet ajan kuluessa ainakaan kaunokirjallisten tekstien suhteen, vaikka käännösteoriat, kääntäjien työvälineet ja yleinen suhtautuminen kääntäjiin ja heidän työhönsä ovatkin muuttuneet.