Remahl, Virpi. 2011. Peruskoulun opettajien liikunnallinen Veso-päivä – osallistujien arviointeja koulutuksesta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu – tut-kielma, 76 s., 8 liites.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun opettajien liikunnallisen Veso-koulutuspäivän osallistujien arviointeja koulutuksesta. Koulutuksen arviointia ja opetta-jien jaksamista tarkasteltiin sukupuolen, iän, liikuntaa opettavien ja ei-liikuntaa opetta-vien sekä eri luokka-asteita opettavien opettajien kesken. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää opettajien Veso-koulutuspäivän kehittämisideoita Liikuntakeskus Pajulahdessa.

Tutkimuksen kohderyhmänä oli erään eteläsuomalaisen kunnan peruskoulujen opettajat (n=97), jotka osallistuivat helmikuussa 2011 liikunnalliseen Veso-koulutukseen Liikun-takeskus Pajulahdessa. Kyselyyn vastasi 87 henkilöä. Vastaajista naisia oli 61 ja miehiä 26. Tutkimusaineisto kerättiin heti koulutuspäivän jälkeen kyselylomakkeella.

Tutkimus oli luonteeltaan empiirinen eli kokemusperäinen tutkimus, jossa käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kvantitatiivisessa osiossa opettajat vastasivat Likert- asteikollisiin kysymyksiin. Tulosten analysoinnissa käytettiin keskiarvojen eroja mittaavaa t-testiä, Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa ja yksisuuntaista varianssianalyysiä. Tutkimuksen reliabiliteettia eli toistettavuutta tutkittiin Cronbachin alfakertoimen avulla koulutuksen arviointi-osiossa. Kyselylomakkeen lopussa oli avoimia kysymyksiä, jossa käytettiin tekstianalyysiä.

Tulokset osoittivat, että koulutuspäivän yleisarvosanan korkeaksi arvioineet opettajat olivat tyytyväisiä myös koulutuksen yleisjärjestelyihin sekä kouluttajien ammattitaitoon. Miehet arvioivat koulutustapahtuman naisia korkeammaksi. Koulutuksen ammatillisen hyödyn liikuntaa opettavat kokivat korkeammaksi kuin ei-liikuntaa opettavat. Kaikki koulutuspäivän työpajat saivat yli 4 keskiarvon. Päivän onnistunein työpaja oli zumba ja musiikkiliikunta (ka 4.66) arviointiasteikon ollessa 1-5. Kaksi nuorinta ikäryhmää eli alle 34-vuotiaat ja 35-44-vuotiaat kokivat työssä jaksamisen heikommaksi kuin yli 55-vuotiaiden ryhmä. Koulutuspäivän yleisarvosana ja opettajien jaksaminen korreloivat tilastollisesti merkitsevästi (r=.307, p=.004). Hyvinvoiva opettaja koki koulutuspäivän onnistuneeksi.

Tutkimus osoitti, että liikunnallisille täydennyskoulutuksille on tarvetta koko opetushenkilöstön keskuudessa. Työssä jaksaminen ja opettajan hyvinvointi – teemat tulee nostaa entistä vahvemmin täydennyskoulutusten aiheiksi. Erityisesti opettajan uran al-kuvaiheissa työssä jaksamisen tukemiseen tulee kiinnittää huomiota.