Tämän työn tarkoitus on tutkia seitsemäsluokkalaisten oppilaiden oppimista peruskoulun musiikin tunnilla. Oppimista seurattiin yhden opetuskokonaisuuden aikana. Tämä kokonaisuus käsitteli klassista musiikkia ja sen tärkeimpiä aikakausia sekä säveltäjiä. Työssä tehdään opetuskokeilu seitsemäsluokkalaisille oppilaille, joiden musiikin opiskeluun kuuluu pakollisena osana klassisen musiikin teosten opiskelu. Tutkimukseen osallistui kaksi luokkaa, joista toinen oli Itä-Suomesta ja toinen Länsi-Suomesta. Oppilaita oli ryhmissä tutkimushetkellä yhteensä 33, 16 Itä-Suomesta ja 17 Länsi-Suomesta. Ryhmille opetettiin teokset käyttäen apuna musiikkia, oppilaan omia mielikuvia sekä visuaalista kuvaa. Työn tutkimusote on laadullinen ja taustateoriana on sekä konstruktivismi että Raimo Lindhin kehittämä mielikuvaoppiminen. Molempia käytetään opetuskokeilun toteuttamisen apuna. Työ hakee vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millaisia mielikuvia klassisen musiikin sävellykset yksin sekä yhdessä visuaalisen kuvan kanssa seitsemäsluokkalaisessa herättävät? Oliko oppilaiden tuotoksissa yhteneväisyyksiä? Onko tytöillä tai pojilla enemmän negatiivisia mielikuvia klassista musiikkia kohtaan ja vaikuttaako se oppimiseen? Miten oppilaat arvioivat oppineensa opetuskokeilun avulla ja mitä he olivat mieltä työskentelystä? Tutkimuksessa päästiin hyviin oppimistuloksiin ja oppilaat kokivat uuden opetustavan mielekkäänä. Opetuskokeilun tehneet opettajat pitivät myös tunnin kokonaisuudesta ja aikoivat käyttää metodia jatkossa. Oppilaat antoivat erittäin positiivista palautetta ja opetusmetodia toivottiin oppilaiden keskuudessa tulevaisuudessa lisää. Sekä positiivisia että negatiivisia mielikuvia oli molemmilla opetukseen osallistuneiden ryhmien oppilailla. Tämä ei kuitenkaan tulosten perusteella vaikuttanut oppimiseen haittaavasti.