Tämä pro gradu–tutkielma käsittelee ranskan kielen käsitteen belgitude käyttöä poliittisena ja kielellisenä välineenä. Käsite belgitude on monimerkityksinen ja työntarkoituksena on selvittää millaisia eri merkityksiä käsitteelle annetaan ja mitä poliittista näissä käyttötavoissa on. Tutkimuksessa aineistoina on käytetty monenlaisia tekstilajeja, kuten sanomalehtiartikkeleita, Internet-sivuja, kokoomateoksia sekä tieteellisiä julkaisuja belgitudesta. Teoreettisena taustana toimivat tiedot Belgian poliittisesta järjestelmästä ja federalismista. Tutkimuksessa belgitudea tarkastellaan käsitehistorian näkökulmista. Siinä on perehdytty paitsi käsitteen saamiin lukuisiin merkityksiin ja käyttötapoihin myös sen vastakäsitteisiin ja samaa tarkoittaviin käsitteisiin, joilla se pyritään korvaamaan. Työ sivuaa myös teorioita nationalismista, onhan kyseessä kansallisuutta eli belgialaisuutta kuvaava termi.

Tutkimuksesta ilmenee, että käsitteelle belgitude ei löydy varsinaista ajallisiin tapahtumiin liittyvää käsitehistoriaa. Käsite on edelleen, 30 vuotta sen ensimmäisenkäytön jälkeen hyvin kiistanalainen, eikä belgialaisten edelleenkään ole pakko sitä ottaa käyttöönsä, vaan he voivat itse valita ottavatko termin belgitude tarkoittamaan itseään vai eivät. Työssä eri käyttötavat on jaoteltu yksinkertaistaen positiivisiin ja negatiivisiin, jotta käyttäjän asenne käsitettä kohtaan kävisi ilmi. Työssä käsitellään lähinnä ajanjaksoa käsitteen kehittämisestä vuonna 1976 nykypäivään eli toukokuuhun 2011.

Työn tuloksista ilmenee käsitteen belgitude kiistanalaisuuden lisäksi, että käsite on jo varsin levinnyt ja että sen käytössä on pysyvyyttä etenkin merkityksessä ’belgialaisuus’. Muut käsitteelle annetut merkitykset ovat luonteeltaan vaihtelevampia ja lyhytikäisempiä. Työstä ilmenee myös, että belgitude, joka alun perin lanseerattiin kirjallisuuspiireissä vastustamaan Ranskan liiallista vaikutusta Belgian kulttuuriin, on sittemmin levinnyt muillekin aloille ja tarkoittaa nykyisellään banaalisti esimerkiksi belgialaista ruokakulttuuria kuten ranskanperunoita. Esitän, että usein esiin tuotu syy käsitteen kehittämiselle eli siirtyminen federalistiseen järjestelmään Belgiassa ei aineiston perusteella ole pääsyy käsitteen belgitude lanseeraamiselle, vaan käsitteen kehittäjät näyttävät aineiston valossa ajavan yhtenäisyyttä Belgiaan, kieliriidoista huolimatta sekä pyrkivät voimakkaasti vahvistamaan Belgian omaa kulttuuria.