Vantaan Kartanonkoskelle nousi vuosituhannen alussa asuinalue, joka on väritykseltään ja tyyliltään hyvin poikkeava muuhun suomalaiseen asuinrakentamiseen verrattuna. Kartanonkosken asuinalueen on sanottu edustavan uustraditionalistista tyyliä. Uustraditionalismi on yksi postmodernin tyylin ilmentymä. Uustraditionalistisen tyylin juuret ovat Yhdysvalloissa, jossa tyyliä kutsutaan uusurbanismiksi. Uustraditionalistisessa kaupunkisuunninelussa aktiivisesti hyödynnetään perinteistä rakentamista, nykyrakentamisen mallina. Uustraditionalismissa rakennetaan tietoisesti uusvanhaa. Kartanonkosken asuinalue on herättänyt hyvin paljon tunteita puolesta ja vastaan. Asumisen arkkitehtuuri koskettaa arkipäiväisyytensä ja julkisuutensa vuoksi. Kartanonkosken asuinaluetta on syytetty arkkitehtien ja asiantuntijoiden puolelta populistisen maun tyydyttämisestä ja traditionalististen aiheiden eklektisestä kopioimisesta kaupallisessa tarkoituksessa. Historiallisista viittauksista huolimatta tai kenties juuri niiden vuoksi Kartanonkoski on osoittautunut erittäin suosituksi asuinalueeksi. Tutkielmassani pohdin miksi Kartanonkoski näyttää siltä kuin se näyttää. Lähtökohtanani on ollut tutkia uustraditionalistista tyyliä Kartanonkosken asuinalueen kautta. Kuvaamalla historiallista kontekstia pyrin laajentamaan ymmärrystä nykyisyydestä, jossa Kartanonkosken uustraditionalistinen asuinalue toteutettiin ja jossa sen tyyli aiheutti paljon keskustelua. Asuinalue on olennainen osa modernia yhteiskuntaa. Yhteiskunnallisella ilmapiirillä on ollut merkityksensä myös siihen, miten asuminen on määritelty kaupunkisuunnittelussa. Modernismin kriisin jälkeen elämisen ja asumisen laatua on pyritty parantamaan sitoutumalla traditioon. Tällöin asuinalueen suunnittelussa traditioon viittaamisen avulla on haluttu luoda vaikutelma laadukkaasta ja viihtyisästä asumisesta ja elämisestä. Uustraditionalismin tai uusurbanismin tulon suomalaiseen arkkitehtuuriin voi nähdä jatkumona 1970-luvulla alkaneelle modernistisen kaupunkisuunnittelun kyseenalaistamiselle. Pro gradu -tutkielmani jakautuu kahteen osaan. Johdannon jälkeen kuvaan sitä yhteiskunnallista ja historiallista kehitystä, joka on johtanut Kartanonkosken asuinalueen syntyyn ja Kartanonkoskesta käytyyn keskusteluun. Tämän jälkeen tarkastelen yksityiskohtaisemmin Kartanonkosken asuinaluetta ja sen syntyprosessia sekä sille asetettuja tavoitteita.